Maastojuoksun MM-kilpailut järjestettiin Afrikassa 10 vuoden tauon jälkeen. Kisaisäntä oli Ugandan Kampala.

Ugandassa on meneillään kova kestävyysjuoksubuumi, ja se totisesti näkyi. Mikä tunnelma paikan päällä olikaan, kun juniorien kilpailussa voiton korjasi oma poika Jacob Kiplimo. Kun Kiplimo lisäsi vauhtia ja alkoi jättää kenialaisia ja etiopialaisia kilpakumppaneitaan, katsomo meni aivan sekaisin. Siellä tanssittiin, laulettiin, huudettiin ja hypittiin. Radan vierustoilla niin katsojat kuin Ugandan joukkueen muut jäsenet juoksivat maansa lippuja heiluttaen pitkiä pätkiä Kiplimon vierellä.

Mieleen tuli väkisin Juha Väätäisen tuplamestaruus Helsingin EM-kilpailujen 5000 ja 10 000 metrillä 1971. Silloin sekosi Helsingin olympiastadion tismalleen samalla tavalla. Ja natiseva aasinsilta Väätäiseen saadaan siitäkin, että hänellä oli tapana harjoitella munasillaan Afrikan savanneilla, siitä on jopa todistusaineistoa. Sitä en tiedä, heiluivatko Väätäisen vehkeet Kampalassa…

Paatuneena romantikkona Kiplimon voitto ja sen luoma tunnelma nostivat melkein kyyneleet silmiin. Kiplimolle oli tosin käydä kylmät, sillä hän hyytyi ankarasti lopussa – eroa oli välillä jo 15 sekuntia, mutta maalissa vain kolme Etiopian kovaa kirineeseen Amdeworg Walelegniin. Mutta nuorukainen kesti – ja koko Kampala ja varmaan Ugandakin sekosi.

Nuoren maanmiehensä huimasta esityksestä juopuneena Joshua Cheptegei yritti rajusti karkuun miesten 10 kilometrillä hallitsevalta mestarilta Kenian Geoffrey Kamwororilta. Mies oli irti jo 15 sekuntia mutta nitkahti täydellisesti vajaa kilometri ennen maalia hoiperrellen perille tuskin tajuissaan sijalla 30. Viimeisellä 700 metrillä hän hävisi mestari Kamwororille 1.44 minuuttia!

Miesten kilpailusta löytyy sellainen ”hauska” anekdootti, että maailman kovimmaksi maastojuoksukilpailuksi aiheesta tituleeratun Kenian mestaruuskilpailujen voittaja ei taaskaan ollut paras kenialainen; viimeksi niin kävi 2007 Mombasan kotikisoissa, kun Kenian mestari Moses Mosop otti hopeaa. Kertoo jotakin kenialaisten tasosta…

Kilpailuissa oli mukana 557 juoksijaa, heistä eurooppalaisia 56. Ymmärrän, että matka Ugandaan ei monia houkuta, mutta silti. Olisipa ollut mahtavaa nähdä suomalaisia Kampalassa, vaikka tasomme ei tällä hetkellä päätä huimaa. Ja mikä kokemus se olisikaan ollut joka ikiselle juoksijalle.

Lentoliput maksaisivat noin 1000 euroa urheilijalta, muut kulut Ugandassa tuskin päätä huimaisivat. Tanska oli ainoa pohjoismaa, jolla oli urheilijoita mukana; neljä miestä ja kaksi naista. Jos olisin miljonääri, olisin kustantanut joka sarjaan viisi suomalaisjuoksijaa mukaan. Vain siten juoksukulttuuri voi meillä joskus tulevaisuudessa palata edes auttavalle tasolle.

No, ehkä ensi kerralla; vuonna 2019 maastojuoksun MM-kisat pidetään hiukan lähempänä, Tanskan Århusissa. Lentoliput sinne maksavat vain 200 euroa…