Iivo Niskasen 15 kilometrin maailmanmestaruus oli huikea juttu. Hän löi norjalaiset haastajansa selvällä erolla kaikkiin muihin.

Niskanen aloitti aivan huikeaa vauhtia. Viimeisellä viidellä kilometrillä painoi takuuvarmasti jo paljon, sen näki naamasta ja olemuksesta. Mutta sieltä hän vain jaksoi painaa yleisömeren hurjasti huutaen maaliin saakka samaa huikeaa vauhtia. Ja mikä voisi olla urheilijalle makeampaa kuin mestaruus kotiyleisön edessä? Ei mikään.

Iivo Niskasta on pidetty kukkopoikana. Hän on nyt kasvanut aikuiseksi. Poissa ovat erilaiset mediatempaukset ja suuret puheet. Hän keskittyy vain oleelliseen. Tällä kaudella hän on tehnyt kaikkensa pysyäkseen terveenä – ja ollakseen täydessä lyönnissä juuri näissä kilpailuissa. Ja tässä on tulos, maailmanmestaruus.

Mieltä lämmitti nähdä Niskasesta myös herkkä puoli. Niskanen nieleskeli kyyneleitään koko YLE:n haastattelun ajan kertoessaan tuntemuksistaan ja kiittäessään kaikkia tukijoitaan. Itsevarma hän toki edelleen on, mutta hienoa nähdä, että sen naamarin takaa löytyy muutakin, inhimillinen ja herkkä ihminen.

Niskanen on tiedetty huippulahjakkaaksi, mutta nykypäivän hiihdossa mestaruuksien voittaminen vaatii paljon muutakin. Kalustolla ja voitelulla on valtava merkitys. Vaikka hiihtäjän kone on se isoin osa, ei siitä ole iloa, jos kalusto ei pelitä. Silloin ei ole ajamisen iloa, kone käy kuin bensiinillä tankattu dieselauto. Siksi hiihto on äärimmäistä tiimityötä urheilijan, valmennuksen ja huoltojoukkojen kesken. Nyt natsasivat kaikki palaset.

Iivo Niskasen kone on nyt sellaisessa lyönnissä, että mitä tästä vielä tuleekaan? Viestissä Suomella on loistava joukkue, ja Niskanen on kova lyötäväksi myös päätöspäivän 50 kilometrillä. Ja kun miehellä on ikää vasta 25 vuotta, hän tulee hallitsemaan hiihtomaailmaa vielä pitkään. Hiljaiseksi veti tänään Niskasen hiihto, uskon, että vetää myös perjantaina ja sunnuntaina.

LAURI HOLLO