Suomalaisessa yleisurheilussa siirrytään sisä- ja ulkorataennätysten osalta kansainväliseen käytäntöön. Jos hallissa tehty tulos rikkoo halliratojen Suomen ennätyksen lisäksi ulkoratojen SE:n, tulos on automaattisesti myös ulkoratojen Suomen ennätys.

– Jos lajin tekniset määräykset ovat hallikilpailussa samat kuin ulkoradolla ja hallissa tehty ennätys on parempi kuin ulkoratojen Suomen ennätys, se on siten ulko- ja sisäratojen SE, sanoo Suomen Urheiluliiton kilpailupäällikkö Mika Muukka.

Päätöksen siirtymisestä teki SUL:n kilpailuvaliokunta Helsingissä keskiviikkona. Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) on noudattanut tätä käytäntöä jo 2000-luvun alussa. Esimerkiksi, kun seiväshyppääjä Renaud Lavillenie ylitti toissa talvena 616 siitä tuli ulko- ja sisäratojen maailmaennätys.

– Käytännössä muutos tarkoittaa, että vaikkapa 100 metrin Suomen ennätys on mahdollista juosta esimerkiksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tai Botniahallissa, Muukka sanoo.

Halvari ja Torro pysyvät halli-SE:n haltijoina

Kilpailuvaliokunnan päätös ei muuta Suomen ennätyksiä takautuvasti. Kuulantyöntäjä Mika Halvarin 22,09, korkeushyppääjä Osku Torron 233, ja seiväshyppääjä Jani Lehtosen 583 pysyvät sisäratojen Suomen ennätyksinä, vaikka ne ovat parempia kuin ulkoratojen vastaavat ennätykset, eli Reijo Ståhlbergin 21,69, Mika Polun ja Toni Huikurin 231 sekä Jani Lehtosen 582.

Wilma Murron tammikuun lopussa hyppäämä naisten seiväshypyn junioreiden ME 471 sen sijaan nousee naisten ulkoratojen Suomen ennätykseksi. Aiempi oli Minna Nikkasen 460.

Myös Sandra Eriksonista tulee mailin SE-nainen helmikuun alussa Globenissa juoksemallaan ajalla 4.30,91. Aiempi ennätys, 4.34,48 oli Anne-Mari Sandellin nimissä.

– Murron ennätyksen kohdalla näin tapahtuu, koska ennätykset hyväksytään teknisesti vasta hallikauden jälkeen, joten uusi käytäntö on silloin voimassa, Muukka sanoo.

Lähde: Urheiluliitto