Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän syksyllä taustavoimiensa kanssa juonimassa nelivuotissuunnitelmassa jokaisella vuodella on oma teemansa.

Ne ovat asioita, joilla hän kehittää itseään kolmiloikkaajana kohti Tokion olympialaisia 2020.

– Tokioon mennessä pitäisi saada itsestään irti kaikki, mikä on otettavissa. Miksei uraa voi jatkaa olympialaisten jälkeenkin, mutta nyt tässä on neljä vuotta aikaa tehdä töitä, Mäkelä sanoo.

Puurtaminen alkoi syksyllä valmentaja Suren Ghazaryanin ja useiden eri alojen asiantuntijoiden muodostaman tiimin kanssa.

– Tämän vuoden teemana on, ettei tarvitsisi pistää kaikkeaan jo karsintaan, vaan sieltä mentäisiin eteenpäin perussuorituksella, ja näin voisi panostaa täysillä finaaliin, Mäkelä viittaa arvokisojen karsinta- ja loppukilpailuihin.

Hallikautta edeltävää harjoituskautta Mäkelä terästi kahden viikon harjoitusleirillä Etelä-Afrikassa ja hiljattain päättyneellä korkean paikan leirillä Espanjan Sierra Nevadassa.

– Vaikea verrata, missä nyt mennään viime syksyyn nähden, koska uuden valmentajan kanssa on tehty asioita eri tavalla. Tuntuu, että kroppa on eri tasolla. Olen mennyt askeleen eteenpäin, Mäkelä sanoo ja kertoo esimerkin.

– Aiemmin, kun tuli pieni virhe, joku paikka tuli heti kipeäksi. Nyt on tehty jotakin oikein, kun kroppa pysyy hyvässä kunnossa, vaikka kuinka tekee täysillä ja iskuttaa. Tein syksyllä aika paljon kevyttä, pitkäkestoista aerobista juoksua, joka oli näköjään hyväksi.

Tekniikka piti väsyneillä jaloilla

Mäkelä, 24, vaihtoi viime vuonna kesken kauden kokeneen armenialaisen pituushyppy- ja kolmiloikkavalmentaja Ghazaryanin valmennukseen. Nyt takana on ensimmäinen yhteinen syyskausi. Yhteistyö on luistanut.

– Etelä-Afrikassa tehtiin vielä peruskuntoa ja pikkuisen loikkia, kun tarjolla oli nurmikenttä. Se oli hyvä leiri. Siellä huomasin taas, kuinka erilaiseksi lämpö tekee kropan. Sitä pitää hyödyntää jatkossakin, Mäkelä sanoo.

– Sierra Nevadassa tehtiin erilainen leiri. Minulla on aiemmin ollut valmistava harjoitus ennen hyppytreeniä. Nyt tehtiin toisinpäin, rasitettiin kroppaa edellisenä päivänä ennen hyppytreeniä.

Muutos liittyi kuluvan vuoden harjoitusteemaan.

– Kolmiloikassa finaali on usein karsinnan jälkeisenä päivänä. Tavoite on hypätä finaalissa paremmin kuin karsinnassa. Leirillä tehtiin edellisenä päivänä esimerkiksi juoksutreeni ja hypättiin seuraavana päivänä. Ideana oli pitää tekniikka myös väsyneillä jaloilla, ja siitä selviydyttiin, Mäkelä sanoo.

Voimaharjoittelussa ei Mäkelän mukaan ole liikoja irroiteltu.

– Teemana oli treenata voimaa hyvin ja oikein. Ei tarvitse hinkata, eikä todistella itselleen maksimipunteilla mitään. Sen tuntee, kun voimaharjoittelussa on voinut ottaa askelia eteenpäin, Mäkelä sanoo.

– Tekniikassa on koetettu saada juoksu tulemaan rennompana lankun ylityksessä. Lantiota on yritetty saada pysymään korkealla ja juoksu liikkumaan hyvin eteenpäin. Teknisesti on menty parempaan suuntaan. Kun pienet virheet on korjattu, tulee tosi nättejä ja pitkiä hyppyjä.

Helsingissä ja Vaasassa pohjat

Viime kesän EM- ja olympiafinalistin hallikausi alkaa kauteen valmistavilla kilpailuilla Liikuntamyllyssä Helsingissä (28.1.) ja Vaasan Mustasaaressa (2.2.).

– Helsingissä teen kolmen hypyn tekniikkatreenin puolella vauhdilla. Vaasassa on käytössä täysimittainen vauhti, mutta en juokse ihan täysillä. Näillä kisoilla haen sitä, että hyppy olisi valmiimpi Tampereen hallimaaottelussa (11.2).

Botnia Gamesissa Mäkelä on kahtena edellisvuonna tehnyt talven parhaan tuloksensa 14,20. Nyt hän odottaa kisoihin kirittäjikseen Teneriffalla hyppyään hioneita Sanna Nygårdia ja Essi Lindgreniä.

Helsy-halleissa Helsingissä Mäkelä saattaa juosta myös 60 metriä.

– Se riippuu siitä, kuinka olen palautunut Sierra Nevadan leiristä. Se oli todella kova. Jos en ole ehtinyt palautua kunnolla, 60 metriä jää ensin pois ohjelmasta. Sitten katsotaan, miten teen hyppäämisen kanssa.

Lähde: Yleisurheilu.fi