17-vuotiaan Samuel Purolan juoksut alkukesästä ovat olleet huimaa nähtävää. Turussa syntyi tiistaina 100 metrillä aika 10,33.

Tulos on Suomen kaikkien aikojen viides: edellä ovat Tommi Hartonen 10,21, Markus Pöyhönen 10,23, Jonathan Åstrand 10,26 ja Eetu Rantala 10,30. Ja hei, tämä kaveri on 17-vuotias.

Toki Purola on ikäisekseen jo poikkeuksellisen fyysinen, mutta silti tietty voiman puute näkyy edelleenkin kiihdytysvaiheessa. Parannettavaa yhä on.

Asetetaanpa aikaa perspektiiviin Euroopan ja maailman 17-vuotiaden tilastoissa. Euroopassa Purola on suvereeni. Toiseksi paras 17-vuotiaan juoksema aika Euroopassa on tällä kaudella 10,53.

[nosto tasoitus=”oikea”]Purolan tulos on 17-vuotiaiden kaikkien aikojen maailmantilastossa sijalla 30, mikä on sekin käsittämätöntä. Samalle sijalle pääsee aikuisten kaikkien aikojen tilastossa ajalla 9,89…[/nosto]

Maailmanlistalla Purolan aika on hämmästyttävästi kolmas. Edellä ovat vain huikean ikäluokan ME:n 10,15 juossut USA:n Anthony Schwartz sekä hänen maanmiehensä Keishawn Everly, jonka aika on 10,32. Purolan tulos on 17-vuotiaiden kaikkien aikojen maailmantilastossa sijalla 30, mikä on sekin käsittämätöntä. Samalle sijalle pääsee aikuisten kaikkien aikojen tilastossa ajalla 9,89…

Purola juoksi jo 15-vuotiaana 10,99, joten superlahjakkaaksi hänet on tiedetty. Kehitys on jatkunut huimana. Enkä keksi yhtään syytä, miksi se ei jatkuisi edelleen. Turun aika syntyi sitä paitsi oloissa, joissa ei pitäisi pikajuoksun ennätyksiä syntyä; lämpöä oli 12 astetta. On jopa todennäköistä, että Purola lähestyy tänä kesänä Hartosen SE-aikaa 10,21.

Erityisen mielenkiintoista on se, että Purolan päämatka on kuitenkin 200 metriä. Hallissa hän juoksi isoksi kaveriksi hämmästyttävästi 21,29 lyhyellä radalla. Siitä lohjennee reilu siivu, jopa sellainen 20,50 on täysin realistinen oletus tänä kesänä. Ja mikäs olikaan se SE? Hartosen 20,47…

Purolan tuoma haaste on pala purtavaksi Suomen parhaille aikuisjuoksijoille – mutta se on pelkästään hyvä asia. Kukaan ei halua taatusti, että juniori hyppii silmille – se, jos mikä pistää rypistämään entistäkin enemmän. Lisäksi Purolan hieno nousu avaa aivan uusia näkymiä pikaviestijoukkueelle.

Lauri Hollo