800 metrin olympiavoittaja Caster Semenya saattaa olla hyvinkin yksi niistä urheilijoista, jotka joutuvat jatkossa turvautumaan hormonihoitoihin saadakseen kilpailla yleisurheilukentillä naisten sarjoissa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan naisilla, joilla testosteronipitoisuus on luonnostaan korkea, on iso etu urheilussa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF teetti tutkimuksen, missä selvitettiin ns intersukupuolisten urheilijoiden etua muihin.

IAAF aikoo käyttää tutkimustuloksia urheilun vetoomustuomioistuimen CAS:n päätöstä vastaan, jonka mukaan IAAF ei saa rajoittaa voimakkaasti testosteronia tuottavien naisten luontaisia testosteronitasoja hormonihoidoin.

Semenya on yksi näistä urheilijoista, toinen on intialainen pikajuoksija Dutee Chand, mutta he eivät ole todellakaan ainoita, joukko on suuri. Näillä näkymin he saavat kilpailla ilman hoitoja Lontoon MM-kilpailuissa tänä kesänä.

Tutkimuksen tulokset julkistettiin arvostetussa British Journal of Sports Medicine -julkaisussa. Siinä oli tutkittu yli 2100 androgeeninäytettä, jotka otettiin urheilijoilta MM-kilpailuissa 2011 ja 2013. Tulosten mukaan korkean luontaisen testosteronitason omaavilla naisilla on 1,8 – 4,5 prosentin etu muihin verrattuna 400 ja 800 metrin juoksuissa, moukarinheitossa ja seiväshypyssä.

– Ero on erittäin suuri monissa lajeissa. Sen tutkimus osoittaa kiistatta. Lisäksi eräillä naisilla testosteronitasot ovat jopa miesten normaalilla tasolla, silloin kilpailuhyöty on valtava, sanoo yksi tutkijoista Stephane Bermon Daily Newsin mukaan.

– Ja pitää muistaa sekin, että naisten keskuudessa juuri testosteroni on yleisin kielletty aine, mitä käytetään.

Jos CAS:n päätös menee nurin, joutuvat nämä urheilijat laskemaan testosteronitasojaan jatkossa hormonihoidoilla päästäkseen esimerkiksi olympialaisiin.