Elina Lampela odottaa väkevän alkukauden jälkeen mielenkiinnolla lauantain Teemakisoja.

Lampelan ja Wilma Murron kevätkesän hypyt povaavat naisten seiväshypystä yhtä kesän kotimaisen yleisurheilun herkkupalaa. Lampela nosti juhannusaattona ennätyksensä 450:een, eikä pidä 460:n ylitystä mahdottomana.

– Someron kilpailusta jäi sellainen fiilis, että pystyn hyppäämään enemmän kuin sen 450. Minusta 460 tuntuu ihan mahdolliselta tälle kesälle, Lampela sanoo.

Lampela, 22, meni 432 jo viisi vuotta sitten, mutta kadotti sitten otteen hyppäämiseen vuosiksi kunnes sain hypyn jengoilleen viime talvena, ja on tänä kesänä ollut huippuvireessä.

– Varmaan isoin asia siinä oli, että minulla oli vähän hyppykammoa. Tuli paljon läpijuoksuja, ja kun en treeneissä saanut hyviä hyppyjä, ei syntynyt hyppyvarmuutta, Lampela muistelee aikoja, jolloin hyppy ei kulkenut.

Lampela taklasi ongelman urheilupsykologin tuella ja uutteralla mielikuvaharjoitelulla. Viime talven hallikisojen hyvät hypyt ja halliennätys 435 loivat vahvan pohjan kevään harjoitusjaksolle.

– Hallikausi oli positiivinen. Se vahvisti itseluottamusta ja sitä kautta tuli keväällä hyviä hyppytreenejä. Onnistumiset ovat sitten taas ruokkineet lisäonnistumisia, Lampela sanoo.

Ennätys komposiittiseipäällä

Kevään mittaan Lampela alkoi valmistella siirtymistä 16 askeleen vauhtiin, joka on kesän kisoissa toiminut hyvin ja tuonut lisävirtaa hyppäämiseen. Otekorkeus Lampelalla on nyt 418.

– Pääsen nyt hypyssä maastalähdön jälkeen aika hyvin pystyyn ja seipään mukaan. Heilahdus on minulle hypyn paras osa. Eniten kehitettävää on loppujuoksussa ja maastalähdössä, Lampela ruotii.

Kilpailuissa Lampela on käyttänyt lasikuitu -ja komposiittiseipäitä. Ennätyksensä 450 hän ylitti komposiittiseipäällä.

– Ne ovat vähän kevyempiä, ohuempia ja mukavampia käteen. Ne eivät tunnu niin isolta, Lampela vertaa komposiittiä lasikuituseipääseen.

Lähde: Urheiluliiton tiedote