Kuortaneen Keihässeminaarissa puhuneen Johannes Vetterin ajatukset olivat täysin harjoittelussa.

Kova harjoittelu rasittaa, mutta Vetterin mukaan se ei saa olla ikävää puurtamista. Siitä hänellä on kokemusta nuoruusvuosien harjoittelusta vaativien itäsaksalaisen koulukunnan valmentajien kanssa. Silloin kymmenen viikkoharjoituksen viimeiset harjoitukset olivat väsynyttä pakkopullaa.

– Treeneissä pitää olla hauskaa ja joskus täytyy tehdä myös vähän hassuja harjoituksia, Vetter muistuttaa.

Omassa harjoittelussaan Vetter etenee perusharjoituskaudella viiden viikkoharjoituksen systeemillä. Hän harjoittelee kerran päivässä ja yksittäinen harjoitus kaikkineen kestää noin kolme tuntia.

Punttisalissa Vetterillä on neljä pääharjoitusliikettä: tempaus, penkkipunnerrus, takakyykky ja yliveto.

– Punttitreenejä on yleensä kaksi viikossa ja molemmissa on aina kaksi pääharjoitusliikettä. Yliveto tehdään perusharjoituskauden kovemmilla painoilla, mutta kilpailukauden lähestyessä siihen haetaan vauhti ja tehdään ns. ylivetoheittoa, Vetter sanoo.

– Ennätys tempauksessa on 135 kiloa. Kyykkynostoissa en ole hyvä. Ennätys takakyykyssä on 180-190 kiloa, mutta sillä saa heitossa aikaan riittävän tuen.

Peruspunttiharjoituksessa on kahden pääharjoitusliikkeen lisäksi kolme-neljä apuliikettä, joissa liikutaan kahdessa-kolmessa sarjassa, jotka jokainen sisältävät kymmenen toistoa.

– Ajatuksena on liikuttaa koko vartaloa. Apuliikkeet kohdistuvat mm. takareisiin, pectoral lihaksen ylä- ja keskiosiin, selkä- ja vatsalihakseen, hauiksiin, olkapäihin. Punttireenien jälkeen on lyhyitä hyppyjä ja sprinttejä, Vetter sanoo.

– Talvella teen punttitreenien jälkeen pidempiäkin juoksuvetoja, kuten 30-, 40 -ja 50 metrisiä sekä ins-outs -juoksuja eli rytminvaihtoja. Ja lisäksi kaikenlaisia hyppyjä.

Lähde: Urheiluliitto