Kuortaneen Keihässeminaarissa puhuneen Johannes Vetterin ajatukset olivat täysin harjoittelussa.

Keihäällä Vetter alkaa heittää tammi-helmikuussa. Heittoharjoituksia on viikossa kaksi. Toinen on kovempi ja toinen kevyempi tekniikkaan ja hyvään heittotunteeseen painottuva harjoitus. Syksyllä Vetter heittää kuulia, kolmikiloisia heti syksystä lähtien. Ja lisäksi 4-8 kilon kuntopalloja. Kilpailukauden lähestyessä kuulat ja kuntopallo kevenevät, kun painotus on liikkeen nopeudessa.

Heittoharjoituksia Vetterillä edeltää aina pitkä ja perusteellinen lämmittely, joka sisältää aitakävelyjä, venytyksiä ja kuntopallo- ja kuulanheittoja. Lämmittelyn aikana Vetter tekee 300-500 heittoa kuntopallolla.

– Viikon kovassa heittoharjoituksessa heittoja on 20-30. Niistä teen 5-10 ristiaskelhypystä, 5-10 kolmen hypyn vauhdista ja loput normaalivauhdilla ja 80-90 prosentin teholla. Tekniikkaan painottuvassa treenissä heitän joko sisällä tai nurmelta, mutta samalla systeemillä kuin kovemmassa harjoituksessa, Vetter kertoi.

Harjoitusviikon kuuluu talvella myös kuntopiirityypistä keskivartalo- ja muuta treeniä sekä lähinnä olkapään pienten tukilihasten vahvistamiseen tähtääviä voimisteluharjoituksia eritasonojapuilla.

Vetter esitteli Kuortaneella myös suosimiaan oikean jalan stabilointiin tähtääviä harjoituksia, jotka ovat tärkeitä hänen heittotekniikalleen.

– Nuo liikkeet auttavat pitämään yläkropan rauhassa ja odottamaan, että tuki on maassa, Vetter sanoi.

SUL:n keihäänheiton lajivalmentaja ja ex-huippuheittäjä Tero Pitkämäki kuvasi Vetterin tekemistä kokeneen, pitkälle edenneen huippu-urheilijan tekemiseksi.

– Se on hyvin mustavalkoista, lepoa on paljon ja fysioita neljä kertaa viikossa. Harjoituksissa on niin kova teho, että se vaatii paljon lepoa. Nuorelle urheilijalle se ei toimisi, mutta kannattaa toki painaa mieleen, millaista harjoittelu voisi olla 27-28-vuoden iässä, Pitkämäki muistutti.

Lähde: Urheiluliitto