Wilma Murto ei halunnut nyt valehdella – myönsi ikävän totuuden

Tällä kaudella akillesvaivasta ja takareisivammasta kärsinyt Wilma Murto selvitti tiensä Pariisin olympialaisten naisten seiväshypyn finaaliin. Se järjestetään keskiviikkona.

Murto on pitänyt viimeiset kuukaudet varsin matalaa profiilia. Hän loukkaantui Rooman EM-finaalissa ja kilpaili nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen.

Karsinta sujui varsin hyvin siihen nähden, että Murrolla ei ole viime aikoina tehtynä kuin yksi täysivauhtinen seiväsharjoitus. Hän teki kuitenkin selväksi, että täydessä iskussa olevasta urheilijasta ei voida puhua.

– Valehtelisin jos sanoisin, että on ihan normaali olo. Viimeiset puoli vuotta olen aina jotain kuntouttanut.

– Juoksut olivat tasaisia ja johdonmukaisia. Silloin on helppo saada muutkin asiat kohdelleen. Kisaseipäisiin kiinnipääseminen on sitten ihan oma juttunsa. Viimeinen verkkahyppy ja viimeinen kisahyppy olivat sellaisia, että jäi hyvä maku ja tatsi keskiviikon finaaliin, arvioi Murto SUL:n tiedotteella.

Juoksuvauhtikin on Euroopan mestarin mukaan varsin hyvä. Hän myönsi kuitenkin, että keskenkuntoisuus näkyy siinä

– Jos jotain voin askelmerkeistä ja seipäistä arvioida, niin ihan hyvällä mallilla on. Ihan parhaasta juoksuvauhdista hiukan puuttuu, ja ihme olisikin, jos ei puuttuisi, Murto viittasi menneisiin vaikeuksiinsa.

Suomalainen seiväshyppääjä Elina Lampela selvitti myös tiensä olympiafinaaliin. Hän ylitti Murron tavoin korkeuden 455.