Vasta 19-vuotias pikajuoksija Samuli Samuelsson on noussut jo alkukesästä hienolle tasolle. Lauantaina hän juoksi 200 metrillä kaikkien aikojen tilaston yhdeksänneksi hienolla ajallaan 20,91.

Samuelssonin aika on 22-vuotiaiden Euroopan tilaston 11:s, vain kaksi saman ikäistä eli 1995 syntynyttä kaveria on Euroopassa juossut kovempaa. Jo tiistaina kotikentällään Ikaalisissa Samuelsson kiskoi 100 metrillä niukasti yli sallituissa tuulissa (+2,1) 10,43. Hintelä ja herkkäaskelinen nuori mies on ilman muuta alkukauden suomalainen pikajuoksusensaatio. Vielä hallikaudella juoksu ei kulkenut lainkaan, mutta nyt on toinen ääni kellossa.

– Hallikaudella vaivasi mykoplasma. Sen jälkeen pääsin intistä ja se vaikutti paljon varsinkin henkisesti, kun stressi vähentyi. Kotoa Santahaminaan meni julkisilla melkein viisi tuntia. Lisäksi intin metsäleirit sekä muut touhut veivät kyllä mehuja ja paikkoja jumiin. Painokin nousin parhaimmillaan 73 kiloon mikä ei kuulosta paljolta, mutta se kaikki oli täysin ylimääräistä, Samuelsson kertoo.

22-vuotiaiden kaikkien aikojen tilastoista löytyy vain kolme nopeampaa kaveria: Visa Hongisto (20,56), Antti Rajamäki (20,79) ja Kimmo Saaristo (20,83). Ja Samuelsson täyttää vasta tänä vuonna 20 eli hän kilpailee tässä sarjassa vielä kaksi seuraavaakin kesää. Tällä hetkellä hän on Suomen nopein mies.

– Villien unelmien täyttymys se on ollut, aika uskomatonta, kuinka lähelle olen sitä unelmaa päässyt.

Junnumestaruus vasta viime kesänä

Ikaalisten Urheilijoita edustava Samuelsson voitti ensimmäiset juniorien Suomen mestaruutensa vasta viime kesänä, joten hän on kypsynyt huipulle hiukan myöhemmin kuin moni muu.

– Olin vähän myöhään kehittynyt nuorena, jo siinä ekoissa SM-kisoissa 14-15-vuotiaana huomasi, kuinka paljon suurempia ja päätä pidempiä muut kilpailijat olivat minuun verrattuna. Mutta homma tasoittui sitten siinä 17-vuotiaana. Aloin treenaamaan pikajuoksua 15-vuotiaana, sitä ennen kävin kyllä kisoissa, mutta treenejä oli vain silloin tällöin, harjoittelu oli kisojen kautta treenausta ja kisailin paljon, Samuelsson kertoo hitaasta kypsymisestään.

Kun Samuli oli 15-vuotias, valmentajaksi tuli isä-Harrin lisäksi Mauri Salomäki. Samassa ryhmässä harjoitteli myös Otto Ahlfors, joka juoksi lauantaina samoissa Geneven kisoissa 100 metrillä Suomen kärkituloksen 10,56. Salomäki jäi kuitenkin vuoden kuluttua sivuun, mutta se ei estänyt kehitystä.

– Pääsin 2012 nuorten Ruotsi-otteluun ja sitä kautta nuorten maajoukkueeseen 400 metrin ryhmään. Siirryin sitten 100 ja 200 metrin ryhmään, kun ne matkat kulkivat paremmin. Maailma aukesi ulkomaan kilpailuille ja arvokisoille, joista silloin nuorena vain haaveilin, Samuelsson kertoo.

Tavoitteet uusiksi

Kehitys on harpponut pitkin askelin ja nuori mies on aina parantuneiden tulosten myötä asetellut itselleen uusia tavoitteita.

– Kun aloitin harrastuksen, sellaisena unelmatavoitteena oli rikkoa satasella joskus 11 sekuntia. Katselin aina ylöspäin suomalaisia pikajuoksijoita, jotka pystyivät sen rajan rikkomaan. Yllättäen jo 2012 17-vuotiaana 11 sekuntia meni rikki myötätuulissa, joten oli sitten toisen mietinnän paikka. Laitoin maaliksi 10,5 alituksen, ja kas kummaa, sekin meni jo 2014. 200 metriä osoittautui pian hyväksi matkaksi minulle. Kehitys olikin huimaa, kun ensimmäisiä nopeuskestävyystreenejä alettiin tehdä. Unelmana oli juosta alle 21s, joka meni nyt sitten viikonloppuna. Eli nyt on taas uusien tavoitteiden aika, nälkä kasvaa syödessä.

– Nyt on mietinnän paikka, mitä haluan tulevaisuudelta. Vielä vaan tuntuu uskomattomalta puhua sellaisista tuloksista, jotka ovat ennen olleet epärealistisia, ja yhtäkkiä ne voisivatkin olla realistisia.

Voimapuolella paljon kehitettävää

Yksi iso osa kehitykselle on ollut varmasti se, että Mauri Salomäki palasi vuonna 2014 valmennustiimiin.

– Isä on oppinut Maurilta oman valmentamisensa, lisäksi isä on käynyt nuorisovalmentajatutkinnon. Mauri on päävalmentaja, isä hoitaa taas muut hommat, ns. manageroinnin ja muut urheiluun liittyvät asiat. Isä on silti mukana lähes jokaisessa harjoituksessa apuvalmentajana, Samuelsson kertoo työnjaosta.

Seuraavaksi Samuelsson kilpailee sunnuntaina Lahden Eliittikisoissa. Kesän päätavoite on 22-vuotiaiden EM-kilpailut Tallinnassa heinäkuun lopussa. Juuri nyt näyttää siltä, että Samuelsson on varmasti mukana myös juhannuksena maajoukkueiden Superliigassa.

Samuelsson ei totisesti ole mikään voimarunttaaja. Yli 180-senttinen kaveri painaa vain 69 kiloa.

– Rinnallevetoennätykseni on 105kg, penkkipunnerrus 90kg ja kyykyn ennätys harjanvarsi, Samulsson nauraa.

– En vielä ole kyykkäillyt, olemme tehneet jalkaprässiä ja takareisikoneita sekä muita pikajuoksun omaisia voimaliikkeitä. Mun selän rakenteen vuoksi olemme sitä kyykkyä varoneet, kun siinä jos jossain liikkeessä voi itsensä rikkoa.

Ei siis ole yllätys, että eniten parannettavaa on juuri voimapuolella. Se on aina hyvä lähtökohta, sillä pikajuoksuvalmennuksen sanakirjassa tekniikka tulee ennen voimaa.

– Voimaominaisuudet on nostettavissa. Nopeuskestävyyskään ei ole vielä missään huikeassa formissa. Ja tekniikassa löytyy nyt aina vaikka mitä korjattavaa, vaikka se aika hyvällä mallilla onkin nyt. Vahvuuteni on matkajuoksussa, 100 metrin loppu on hyvä. Lisäksi liikkuvuuteni ja lihaksistoni on huolellisen lihashuollon ansiosta hyvä, minkä takia olen säästynyt vammoitta.

Jousteelle kiitosta

Vaikka molemmat matkat kulkevat, pitää nuorukainen 200 metriä päälajinaan.

– 200 metriä on päämatka, mutta ehdottomasti myös satasen pitää kulkea. Molemmat pysyvät siis tietenkin mukana, mutta 200 metriä on mulle se ykkösjuttu

Samuelsson kirjoitti lukiosta M:n paperit, mutta silti opiskelupaikkaa ei ole vielä irronnut. Vaikka hän pohtiikin itselleen sopivaa kiinnostavaa alaa, on urheileminen tällä hetkellä elämän keskiössä.

– Opiskella ehtii myöhemminkin, kyllä nyt on urheilemisen aika.

Samuelsson pitää erinomaisena asiana sitä, että suomalaisen pikajuoksun taso on viime vuosina noussut. Lisäksi pikajuoksuporukassa on erinomainen yhteishenki, leireillä harjoitellaan kimpassa ja valmentajien välinen vuorovaikutus on avointa.

– Jeesaa kyllä, että taso on mukavasti nousussa, on haastetta kotimaisissa kisoissakin. Me pikajuoksijat pidämme hyvin yhtä ja siksi uskon, että viestijoukkueiltakin voi odottaa tulosta. Kiitos siitä kuuluu pikajuoksujen lajivalmentajalle Petteri Jousteelle. Kaksi sanaa Petteristä: osaa hommansa, kehuu Samuelsson kokenutta, mutta yhä lapsenomaisella innolla valmennukseen suhtautuvaa liiton lajivalmentajaa.

Mihin kyvyt riittävät?

Pekingin MM-kisojen tulosraja 100 metrille on peräti 10,16. 200 metrillä raja on inhimillisempi, 20,50. Samuelsson ei ota stressiä siitä, mihin omat kyvyt riittävät.

– Pikajuoksun taso on noussut joka vuosi ja se on nyt kovempi kuin koskaan. Kilpailu on äärimmäisen kovaa ja ihan huipulle murtautuminen on täysin superpoikkeuslahjakkuuksien yksinoikeus. Totta kai haluaisin päästä MM-kisoihin ja olympialaisiin, mutta rajojen teko kisoihin on kyllä tosi kova juttu. Jos ei tasoni riitä maailman pikajuoksijoille, niin ei sitten. Yritetään päästä sitten EM-kisoihin. Katsotan, mitä tulevina vuosina tapahtuu, Samuelsson pohtii realistisesti.

Ja nyt kun päästiin pikajuoksun tasoon maailmalla, on tältä nuorelta pikamenijältä pakko kysyä, mitä mieltä hän on kahdesti kärynneestä Justin Gatlinistä, joka edelleen juoksee superaikoja. Olisiko hänestä nuoren miehen esikuvaksi?

– Huikean näköistä juoksemistahan se on, ei siitä mihinkään pääse. Mutta en valitettavasti arvosta miestä, haisee niin pahasti palaneen käry. Molemmat käryt olleet vielä hormonikäryjä, joten mielestäni kaverin ei pitäisi saada juosta. Ei missään nimessä.

Omia esikuvia Samuelsson mainitsee kaksi.

Frankie Fredericks ja Christophe Lemaitre. Kumpikaan ei ole voimajuoksija, mutta kummallakin sekä 100 että 200 metriä on kulkenut lujaa.

Mielenkiintoista nähdä, millaisiin lukemiin Ikaalisten nuorukaisen kehitys tänä kesänä kulkee. Jo avauskisoissa irtosi 10,43 ja 20,91. Vuosi sitten avausjuoksut tuottivat ajat 11,03 ja 21,61. 200 metrin aika parani kesän myötä 0,46 sekuntia. Jos nyt käy samoin, ollaan tuloksessa 20,45. Silloin Samuelsson pääsisi paitsi Pekingin MM-kilpailuihin, myös Suomen ennätysten listalle.

Lauri Hollo