Suomalaisesta urheilusta paljastunut uusi häirintäskandaali! – Useita lajeja mukana: ”Hän kosketteli alapäätäni ilman lupaa”

© Kuva: Getty Images
Perjantaina liigassa JYP - HPK! Lunasta talletusbonus!

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n julkaiseman selvityksen mukaan kyselyyn vastanneista urheilijoista ja valmentajista yhteensä 131 (48 prosenttia) oli kokenut tai havainnut kiusaamista urheilu- tai valmennusuransa aikana. Suurin osa kiusaamiskokemuksista ja -havainnoista sijoittuivat viimeisen neljän vuoden ajalle. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena syyskuun 2019 ja tammikuun 2020 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 272 urheilijaa ja valmentajaa vastausprosentti oli 25.

Kiusaaminen

Kyselyyn vastanneista urheilijoista ja valmentajista yhteensä 131 (48 prosenttia) oli kokenut tai havainnut kiusaamista urheilu- tai valmennusuransa aikana. Sukupuolittain kiusaamista kokeneiden määrä oli suhteellisesti miehissä ja naisissa lähes sama. Vastausten perusteella kiusaajat olivat useimmiten valmentajia. Myös joukkue-, seura- tai harjoituskaveri nimettiin kiusaajaksi. Harvat olivat yrittäneet puuttua kokemaansa kiusaamiseen kertomalla asiasta seura- tai liittotoimijoille, kuten valmentajalle tai heidän esimiehilleen. Kiusaamisista kertominen ei muutamaa tapausta lukuun ottamatta johtanut epäasiallisen käytöksen loppumiseen.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Urheilijoista ja valmentajista yhteensä 64 (24 prosenttia) oli kokenut tai havainnut seksuaalista tai sukupuolista häirintää. Sukupuolittain tarkasteltuna naiset olivat kokeneet ja havainneet seksuaalista ja sukupuolista häirintää eniten. Lähes puolet vastaajista oli kokenut häirintää viimeisen neljän vuoden aikana. Muiden kokemuksista oli aikaa yli neljä vuotta. Häirinnän taustalla oli useimmiten valmentajat. Merkittävä osa vastaajista ei kertonut häirinnästä kenellekään, koska he eivät uskoneet kertomisen auttavan tai pelkäsivät leimaantumista.

Selvityksen johtopäätöksenä on, että pikaluistelussa ja roller derbyssä esiintyy merkittävästi kiusaamista ja häirintää. Valmentajien epäasiallinen käytös on ollut laajamittaista. Vastaajilla on useita fyysisen seksuaalisen häirinnän kokemuksia ja havaintoja. Epäasiallisesta käyttäytymisestä kertomisen kynnys on ollut korkea. Puuttumistarkoituksessa asiasta kertoneet eivät ole saaneet riittävästi tukea. Lajien yleisessä ilmapiirissä on myös parannettavaa.

– On hyvä, että liitto on lähtenyt selvittämään tilannetta. Näin saadaan tietoa ilmiöstä lajin parissa ja pystytään kehittämään entistä tehokkaampia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Selvityksiin vastaavat usein ne henkilöt, jotka ovat kohdanneet häirintää tai kokevat asian tärkeäksi, SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso sanoo.

SUEK esitti selvityksessä myös keskeiset toimenpide-ehdotukset liitolle, joilla ongelmaan voidaan puuttua entistä tehokkaammin. Liiton tulee luoda yhteneväiset ja selkeät toimintamallit kiusaamis- ja häirintätapauksiin. Valmennusmenetelmistä tulee käydä keskustelua ja valmentajille tulee luoda malliohjeet. On tärkeää, että urheilijat ja valmentajat sopivat käytännön pelisäännöistä myös yhdessä. Epäasiallisesta käytöksestä kertomisen kynnystä tulee madaltaa. Jokaiseen kerrottuun tapaukseen tulee suhtautua vakavasti ja ne pitää käsitellä yhdenmukaisesti.

– Tapauksia varten tulee luoda selkeät toimintamallit, jotka ovat kaikkien toimijoiden tiedossa. Selvityksen mukaan kynnys kertoa epäasiallisesta käyttäytymisestä on edelleen korkea. Toivomme, että Väestöliiton Et ole yksin ja SUEKin ILMO -palvelut auttaisivat kertomisessa. Ne vastaajat, jotka haluavat viedä asiansa eteenpäin tutkittavaksi, pyydetään kertomaan kokemuksistaan tunnistettavana ILMO-palvelussa, SUEKin pääsihteeri Teemu Japisson sanoo.

Selvityksessä tutkittiin kiusaamisen ja häirinnän esiintymistä luistelulajeissa, joita ovat pikaluistelu, rullaluistelu ja roller derbyn. Selvitys kohdistui lajien valmentajiin ja yli 16-vuotiaisiin urheilijoihin, jotka ovat lunastaneet lajinsa kilpailulisenssin vuosina 2015–2019. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena vuoden 2019 syyskuun aikana, johon vastasi yhteensä 272 urheilijaa ja valmentajaa vastausprosentin ollessa 25. Työ toteutettiin Suomen Luisteluliiton tilauksesta.

Kiusaaminen

Kiusaaminen on tarkoituksellista, toistuvaa ja samaan henkilöön kohdistuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi haukkumista, naurunalaiseksi tekemistä, some-kommentointia, tönimistä, lyömistä tai ryhmän ulkopuolelle sulkemista. Kiusaamista ei ole kahden tasaväkisen henkilön välinen kiista tai satunnaisesti, milloin kehenkin kohdistuvat hyökkäykset.

Häirintä

Häirintä voi olla seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa ja se voi ilmetä fyysisessä, sanallisessa tai sanattomassa muodossa. Seksuaalinen häirintä on esimerkiksi vihjailua, epäasiallista vitsailua, epätoivottua koskettelua tai ahdistelua. Siihen liittyy aina seksuaalinen sävy. Sukupuolinen häirintä on sukupuoleen kohdistuvaa, ei-toivottua käytöstä. Esimerkiksi halventava puhe toisesta sukupuolesta tai toisen sukupuolen alentaminen, väheksyminen tai syrjiminen on sukupuolista häirintää.

Selvitys luettavissa: Kiusaaminen ja häirintä luistelulajeissa

Lähde: SUEK

Perjantaina liigassa JYP - HPK! Lunasta talletusbonus!