Tutkimus: Peräti 35 prosenttia yleisurheilijoista on kokenut tai havainnut seksuaalista häirintää! - "Emme ole tehneet riittävästi ja riittävän laadukasta työtä"

Noin kolmannes Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK ry) tutkimuskyselyyn vastanneista 375 yleisurheilijasta on kokenut tai havainnut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää urheilutoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. SUEKin Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 urheilun lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat. Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 noin 160 000 urheilijalle, ja vastauksia saatiin 9018. Yleisurheilijoista kyselyn sai 3000 urheilijaa, ja siihen vastanneista 35 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää urheilutoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisurheilun vastausprosentti kyselyssä oli 13. – Tutkimus kertoo, että emme ole tehneet riittävästi ja riittävän laadukasta työtä häirinnän kitkemiseksi yleisurheilussa. Jokainen kokemus seksuaalisesta tai sukupuoleen perustuvasta häirinnästä on liikaa, sanoo SUL:n toimitusjohtaja Harri Aalto. – Meillä on toimintaohjeet epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen tai muun häirinnän torjumiseksi. Asia otetaan vakavasti ja väärinkäytöksiin puututaan, mutta näiden tulosten pohjalta on katsottava, miten viestimistä oikeista toimintamalleista entisestään tehostetaan.

Eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta

Yleisurheilussa seksuaalisen häirinnän muodoista eniten oli koettu yleisempää häiritsevää puhetta (98 vastausta) sekä sanallista häirintää (51). Seksuaalista häirintää somessa, netissä tai puhelimessa oli kokenut 45 vastaajaa. Sanatonta seksuaalista häirintää oli kokenut 31 urheilijaa. Vakavampien muotojen osalta kuusi henkilöä ilmoitti, että heitä oli painostettu tai pyydetty seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kahdeksantoista kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Naisista 46 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää. Suurin osa yleisurheilun vastauksia tuli naisilta (248). Enemmistö vastaajista oli kansallisen tason urheilijoita (184) ja ikäjakaumaltaan 16–22-vuotiaita.

Ominaisuuksien vähättelyä, häirintää eniten lajitovereilta

Sukupuolista häirintää oli naisista kokenut 25 prosenttia, mikä oli lähes sama kuin koko tutkimusaineistossa, jossa sukupuolista häirintää oli kokenut 23 prosenttia naisista. Sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (54 vastausta) sekä syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (22 vastausta) ja sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (17 vastausta). Seksuaaliseen häirintään olivat syyllistyneet eniten toiset urheilijat (27 prosenttia kaikista syyllistyneistä), yleisö, fanit tai someseuraajat (26 prosenttia) ja valmentajat (24 prosenttia). Sukupuolista häirintää oli koettu eniten valmentajilta (32 prosenttia) tai toisilta urheilijoilta (20 prosenttia). Seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään syyllistyneet olivat pääasiassa miehiä.

Aalto: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja korostettava entisestään

SUEKin tutkimuksen mukaan yleisurheilussa häirintä ei ole yleisempää kuin muissa lajeissa, mutta tutkijoiden mukaan vastaajien joukossa oli merkittävä määrä häirintäkokemuksia. Seksuaalisesta häiritsevää puhetta ja sanallista seksuaalista häirintää oli kokenut suuri osa vastaajista. Myös häirinnän fyysisiä muotoja esiintyi. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että lajiin on saattanut pesiytyä esimerkiksi puhetapoja tai -tyylejä, jotka altistavat etenkin naisia häirinnälle. Harri Aallon mukaan häirintää kitkevien ohjeiden ja toimintamallien jatkokehitys ja viestinnän tehostaminen ovat yksi keino tilanteen korjaamiseksi, mutta se ei yksin riitä. – Tunne- ja vuorovaikutustaitoja on entisestään tehostettava ohjaaja- ja valmentajakoulutuksissa. Myös SUEKin tutkimuksen tulokset on käytävä koulutuksissa läpi, ja niistä tulisi puhua myös seuroissa eri-ikäisten urheilijoiden ja muiden yleisurheilutoimijoiden kanssa, Aalto sanoo. – Uskon, että näistä asioista avoimesti keskustelemalla luodaan oikeaa ilmapiiriä. Liittona me myös viestimme Väestöliiton Et ole yksin -palvelusta, josta saa apua, jos joutuu häirinnän kohteeksi, ja SUEKin ILMO-palvelusta, jonne rikkomuksista voi ilmoittaa. Lähde: Urheiluliitto