Suomen maajoukkuepelaaja kuoli vain 28-vuotiaana – seura julkaisi herkän muistokirjoituksen: ”Hän ehti toteuttaa liian lyhyeksi jääneen elämänsä aikana monta unelmaansa”

Aiemmin tällä viikolla kuolleen Suomen futsalmaajoukkueen pelaajan Siiri Perälän entinen seura Kampuksen Dynamo on julkaissut tunteikkaan muistokirjoituksen.

Alla kirjoitus kokonaisuudessaan:

Suruviesti tavoitti tällä viikolla futsalyhteisömme: pitkään rajua ja uusiutunutta lymfoomaa sairastanut ystävämme ja entinen seuratoverimme Siiri Perälä on nukkunut pois 28 vuoden iässä. Raskas ja ärhäkkä syöpä, suurisoluinen B-solun lymfooma, sai otteen Siiristä keväällä 2020; siitä asti koko lajiyhteisömme on seurannut Siirin selviytymistaistelua ja elämänvaiheita sairauden kanssa.

Vaikka Siirin poisnukkumista oli osattu odottaa jo jonkin aikaa, olemme yhtä kaikki suru-uutisen keskellä murheen murtamia ja voimattomia: kaipaamme tuota valoisaa, sitkeää, hehkuvaa, ainutlaatuista nuorta naista joka päivä. Siirin ennenaikainen poismeno tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja väärältä: olisimme halunneet pitää hänet luonamme maan päällä vielä kauan.

Siiri Hanna Sofia Perälä syntyi 1. kesäkuuta 1993 ja kasvoi Jämsässä monilapsisessa perheessä. Jalkapalloa Siiri pelasi lapsena Jämsänkosken Ilveksessä; B-juniori-iässä hän siirtyi Jyväskylän Pallokerhoon, jossa hän eteni aina edustusjoukkueeseen ja Naisten Ykköseen asti. JyPK:ssä Siiri oli myös tyttöjunioreiden keskuudessa hyvin pidetty valmentaja.

Futsaliin Siiri tutustui kunnolla KaDyssa kaudella 2016–2017, jolloin KaDyn naisten edustusjoukkue pelasi Futsal-Ykkösessä. Kausi oli 23-vuotiaalle, voitontahtoiselle ja säkenöivälle Siirille todellinen menestys: KaDy nousi naisten Futsal-Liigaan, Siiri voitti sarjan maali- ja pistepörssin.

Futsal-Liigaa Siiri pelasi KaDyssa joukkueen ensimmäisen liigakauden 2017–18, minkä jälkeen edessä oli muutto pääkaupunkiseudulle töihin ja pelaamaan espoolaiseen Golden Futsal Teamiin. Liigan kärkijoukkueisiin kuuluvassa GFT:ssä määrätietoinen ja intohimolla futsaliin suhtautunut Siiri valittiin jo ensimmäisen syksyn aikana joukkueen kapteeniksi.

Siiri pelasi GFT:ssä kaksi täyttä kautta voittaen kapteenina Futsal Cupin ja Suomen mestaruuden keväällä 2019 sekä Final Four -mestaruuden keväällä 2020. Jälkimmäinen kausi keskeytettiin maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian johdosta – juuri kun Siiri oli tosissaan noussut naisten maajoukkueen kokoonpanoon. Maajoukkueleireille hän oli saanut kutsuja jo aikaisempina vuosina ja esiintynyt niissä edukseen.

Muutamia viikkoja ensimmäisten pandemiauutisten jälkeen saatiin kuulla jotain paljon kamalampaa: Siirin ensimmäinen syöpädiagnoosi yllätti läheiset ja Siirin itsensä täysin. Siiri sai sitkeään, yllättävän pitkälle levinneeseen syöpään parasta mahdollista hoitoa HUS:issa, ja tauti vaikutti jo kertaalleen taltutetulta. Rankimpien hoitojaksojen välillä ja ensimmäisten, onnistuneiksi luultujen hoitojen jälkeen Siiri pelasi jälleen futsalia ja eli muutenkin täyttä elämää; kaikki näytti taas valoisalta synkkien kuukausien jälkeen.

Nurkan takaa pahasisuinen lymfooma hyökkäsi kuitenkin uudestaan entistä vahvempana joulukuussa 2020, jolloin alkoi Siirin toinen, pidempi ja vaikeampi taistelu. Vielä viime toukokuussa – yli vuoden syövän kanssa eläneenä – Siiri pelasi GFT:n paidassa naisten liigan pronssiottelussa ja voitti SM-pronssia kapteenin nauha käsivarressaan.

Palloliiton Respect -työryhmä perusti tuolloin Siirin innoittamana uuden kunnianosoituksen: palkinnon, joka kantaa nimeä Siiri Perälä -pokaali. Palkinnon perusteluina ovat poikkeuksellisen periksiantamattomuus ja sitkeä taistelutahto sekä positiivinen ja elämänmyönteinen asenne.

Omaiset ja tiivis lajiyhteisömme seisoivat Siirin tukena ja rinnalla koko ajan. Hoitojen ja toipumisjaksojen lomassa Siiri matkusteli muun muassa jalkapallon EM-kisoissa. Monenlaisia hoitoja lymfoomaan kokeiltiin, mutta marraskuussa 2021 saimme suureksi suruksemme kuulla, että viimeisetkin hoidot jouduttiin vasteettomina lopettamaan, ja jäljellä oli enää viimeinen laskeutuminen ajasta ikuisuuteen. Saattohoito aloitettiin marraskuun alussa: Siiri halusi viettää viimeiset viikkonsa laitospaikan sijaan kotona ja läheistensä kanssa.

Myös futsalkatsomoissa Espoossa ja Jyväskylässäkin Siiri oli tuttu näky aivan viime viikoille saakka. Vastoin kaikkia lääkärien optimistisimpiakin ennusteita Siirin sydän sykki useita viikkoja laskettua pidempään: hän sai nähdä vielä yhden joulun ja uudenvuoden läheisten ihmisten seurassa. Siiri nukkui pois keskiviikon vastaisena yönä 5. tammikuuta 2022.

Siiri ehti toteuttaa liian lyhyeksi jääneen elämänsä aikana monta unelmaansa. Futsal ja futsalyhteisö olivat hänelle kaikki kaikessa, ja suomalaisen urheilun historiankirjoihin jäävät erityisesti Siirin kolme mestaruuspokaalia ja SM-pronssi, viisi maaottelua ja yksi maaottelumaali Unkaria vastaan 13. tammikuuta 2020.

Siiri opiskeli Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi; ensimmäisestä syöpätaistelusta toivuttuaan hän oli tekemässä paluuta esiopetuksen ja lasten pariin.

Entiset joukkuekaverit KaDyn naisten liigajoukkueesta muistelevat Siiriä:

”Siirin kunnianhimo ja tavoitteellisuus niin urheilussa kuin sen ulkopuolella oli ihailtavaa. Siirillä oli selkeät tavoitteet futsalin suhteen ja niin vain hän voitti pistepörssin, sai hopealautasen ja pääsi maajoukkueeseen. Siiri tuli KaDyyn sisälle kuin pyörremyrsky ja oli suuri persoona.”

“Siiri halusi aina ilahduttaa muun muassa leipomalla ja urheilun jäätyä sivuun hän aloitti neulomaan villapaitoja itselleen ja siskolleen! Siirin sairauden ollessa pitkällä hän matkusti jalkapallon EM-kisoissa katsomassa Huuhkajien otteluita sekä lähti itsekseen Lappiin vaeltamaan pahimpien ensilumimyräköiden aikaan. Jään syvästi kaipaamaan ystävyyttä ja joukkuekaveruutta.”

“Siiri hengitti futsalia niin kuin mekin, hän halusi aina oppia lisää ja saavuttaa jotain. Siiri oli aina pelatessaan periksiantamaton ja menestyksennälkäinen maalintekijä, mutta kausien mittaan hänestä kehittyi myös todellinen joukkuepelaajan esikuva ja johtajatyyppi. Siiri on esikuva kaikille nuorille pelaajille monessa mielessä. Haluan nostaa esiin myös Siirin pettämättömän huumorintajun, joka ei ollut koetuksella edes kauden 2016–17 miesten pudotuspeleissä, kun hän toimi KaDyn miesten edustusjoukkueen huoltajana. Silloinkin Siiri toi positiivisuudellaan ja eläväisyydellään valoa yhteisöömme – kuten aina minne menikin.”

”Siirin hersyvän naurun ovat varmasti kuulleet kaikki, jotka Siirin ovat tavanneet – Siiri nauroi paljon ja suhtautui elämään ilolla. Siiri myös viihdytti meitä joukkuekavereita tunnetta täynnä olevilla lauluesityksillään, joissa ei edes espanjan kieli ollut esteenä. Siirin kanssa tuli koettua ikimuistoisia hetkiä niin pelikentällä kuin sen ulkopuolella. Siiri laittoi aina kaiken peliin ja eli täysillä loppuun asti.”

Siiri jätti pysyvän, syvän piirron kaikkiin futsalyhteisömme jäseniin, jotka myötäelimme hänen uransa nousuissa ja laskuissa sekä vaikean sairauden keskellä.

Siiriä jäävät murhemielin kaipaamaan vanhemmat, sisarukset, läheiset ja ystävät sekä koko futsalyhteisö yli rajojen. Varjelemme muistoissamme yhteisiä hetkiämme ja yhdessä taivallettua matkaa Siirin kanssa Jyväskylässä, ympäri Suomea, futsalkentillä ja niiden ulkopuolella.