Päävammoista halutaan eroon pesäpallossa - kypärien käyttöön ja kuntoon tullaan kiinnittämään huomiota

Suomen Pesäpalloliitto ry, pesäpallon päänsuojainten valmistajat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Työterveyslaitos muistuttavat kypärän käytön tärkeydestä pesäpallopeleissä ja -harjoituksissa. Kannattaa myös pitää mielessä, että jos kypärä ei ole kunnollinen tai sitä ei ole kiinnitetty huolellisesti, siitä ei ole hyötyä. Suomen Pesäpalloliitto ry, pesäpallon päänsuojainten valmistajat, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Työterveyslaitos ovat yhteistyössä keskustelleet pesäpallopelin turvallisuudesta. Asiaan kiinnitettiin huomiota, kun markkinoilla tavatut pesäpallokypärät eivät vastanneet henkilönsuojaimille lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia EY-tyyppitarkastuksen ja CE-merkinnän osalta. Myöhemmin päänsuojaimet kuitenkin todettiin iskunkestävyydeltään pesäpallopeleihin riittäviksi Työterveyslaitoksen testeissä. Kypärien suojausominaisuuksien lisäksi keskustelua on käyty niiden käyttämisestä. Pesäpalloliitto onkin muistuttanut kaikkien sarjatasojen pelaajia pään suojaamisen merkityksestä, vannottanut erotuomareita puuttumaan mahdollisiin laiminlyönteihin herkällä kädellä ja täsmentänyt aiheeseen liittyviä pelisääntöjen tulkintoja. – Kypärät tulivat pakollisiksi pesäpalloon 1989. Siitä lähtien pelisäännöissä on vaadittu välitöntä reagointia ja rangaistuksia päänsuojaimen puuttumisesta. Nyt haluamme muistuttaa kypärän asianmukaisesta käytöstä ja sen vaihtamisesta uuteen aina tarvittaessa, kilpailupäällikkö Mika Helminen Pesäpalloliitosta huomauttaa. – Jos kypärä ei ole kunnollinen tai sitä ei ole huolellisesti kiinnitetty, siitä ei ole hyötyä onnettomuuden sattuessa. Päähän kohdistuvat vammat ovat aina vakavia ja ne pitää pystyä estämään ennakolta. Toivoisin, että päänsuojaimen käytöstä tulisi automaatio kaikissa tilanteissa, harjoituksissakin, Helminen jatkaa. Pesäpallossa lyöjän, etenijöiden sekä ulkopelaajien lukkaria ja koppareita lukuun ottamatta tulee käyttää päänsuojainta. – Pesäpallossa päävammojen riski on erityisesti etukentällä ja 1-2-pesän juoksutaipaleella, jolloin pallo tulee juoksijaa kohti vähän takaviistosta. Huippupelaajien lyödessä pallon lähtönopeus on 180-190 km/h. Riskinä ovat silmävammat, kasvojen alueen luiden murtumat, hammasvauriot ja aivoruhjeet. Tänä kesänäkin on uutisoitu tapauksia, joissa pesäpallonpelaaja on selviytynyt pallon iskusta päähän, koska hän on käyttänyt kypärää, Helminen kertoo. Tukes muistuttaa pesäpalloilijoita myös käyttöohjeiden noudattamisen tärkeydestä. Aiemmin hankittuja pesäpallokypäriä voi käyttää, kunnes ne on valmistajan ohjeen mukaisesti vaihdettava uuteen. – Kypärä on vaihdettava uuteen, jos siihen on kohdistunut voimakas isku. Vaikka vaurio ei ole ulospäin nähtävissä, iskunvaimennuskyky on silti voinut heikentyä. Lisäksi suojaimet, kuten pesäpallokypärät, voivat menettää suojaustehokkuuttaan vanhenemisen vuoksi eivätkä siten välttämättä suojaa riittävästi. Tämän vuoksi kypärä on syytä vaihtaa uuteen valmistajan antaman käyttöohjeen mukaisesti, tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola Tukesista toteaa. Vastuu siitä, että markkinoilla on vain vaatimusten mukaisia tuotteita, on toiminnanharjoittajilla eli tuotteiden valmistajilla, maahantuojilla ja jälleenmyyjillä.Uutta kypärää hankkiessa kuluttajan on syytä varmistaa, että tuotteessa on CE-merkintä ja tuotteen mukana on suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Lähde: Suomen pesäpalloliitto ry:n tiedote