Tänään jysähti melkoinen dopingjytky, kun Rion viime kesän maratonin olympiavoittaja Jemima Sumgong kärysi EPO:sta.
Käry kävi yllätystestissä. Pelkästään tuloksista ei pidä toki vetää liian suuria johtopäätöksiä. Mutta todetaan nyt kuitenkin, että vuoteen 2010 asti nyt 32-vuotias Sumgong oli yli 2.30-maratoonari, mutta kaudella 2013 silloin 29-vuotias juoksijatar leikkasi yhtäkkiä ennätyksestään liki 10 minuuttia. Jos parannus olisi tullut selkeästi nuorempana, se olisi ymmärrettävä. Mutta liki kolmekymppisten urheilijoiden yhtäkkiset tulosharppaukset saavat aina kellot soimaan.
10 minuuttia maratonilla on kuitenkin liki 15 sekuntia joka ikisellä kilometrillä – ja se on pahuksen paljon se.
Olympiakultansa lisäksi Sumgong on voittanut arvostetut Lontoon ja Rotterdamin maratonit. Nyt on edessä hyvin todennäköisesti nelivuotinen panna – ja sitä myöten ura ohi melkoisella varmuudella.
On hienoa, että järjestelmä näyttää ainakin aika ajoin toimivan. Isojen kalojen käryt ovat aina tervetulleita. Olen itsekin epäillyt, että tietyn maan tiettyjä huippu-urheilijoita suojellaan korkeallakin taholla. Nyt käry kävi kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n testissä. Jokainen käry on aina pieni askel kohti puhtaampaa urheilua, vaikka kaikkia käyttäjiä ei koskaan saataisikaan kiinni.
Paljon on vuosien varrella spekuloitu nimenomaan Keniassa rehottavasta villistä dopingkulttuurista – sieltä kun saa aineita kuin aineita hyvin helposti hankittua, jopa apteekeista. Viime vuosien aikana testausta on selkeästi kohdennettu myös kenialaisiin entistä enemmän ja heitä onkin kärynnyt kohtuullisen suuri määrä.
Olympiavoittajan käry laittaa taatusti monen miettimään, kannattaako sittenkään…
Lauri Hollo