Liikuntaneuvos ja Pro Urheilu -mitalilla palkittu pitkäaikainen liikuntavaikuttaja rovaniemeläinen Leena Jääskeläinen, 80, on kutsuttu Hiihtoliiton kunniajäseneksi.
Jääskeläinen on Hiihtoliiton historiassa ensimmäinen kunniajäseneksi kutsuttu nainen. Aktiiviurheilijana hän saavutti muun muassa Suomen mestaruuksia kori- ja pesäpalloilussa. Liikunnalliselle työuralle Jääskeläisen johdatti opinnot Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, josta hän valmistui liikuntatieteen maisteriksi ensimmäisten joukossa ja ensimmäisenä naisena vuonna 1969.
Vaikka Jääskeläisen meriitit liikunnan ja urheilun toimijana ovat merkittäviä, hän yllättyi saadessaan kutsun Hiihtoliitosta.
– Nyt tuntuu hyvältä. Olen ajatellut, että nämä tittelit ja nimittämiset ovat vähän vanhanaikaisia, mutta olin kyllä tosi yllättynyt, kun sain soiton tästä. Ja tietysti nyt, kun sain vielä kuulla, että olen ensimmäinen nainen, se tuntuu vielä paremmalta, hymyili Jääskeläinen vastaanottaessaan kunniajäsenyyden.
– En tosin ole koskaan ajatellut toimijani tai pestejäni nais-mies-asioina. Vaikka täytyy kyllä myöntää, että kasvoin kylän poikien kanssa, yhtenä jätkänä, ehkä se on opettanut myös tavan, millä pärjää miesten kanssa, jatkoi Jääskeläinen.
Oman aktiiviurheilijan uran jälkeen Leena Jääskeläinen on tehnyt sekä työuraa että toiminut erilaisissa luottamustehtävissä liikunnan alalla. Kouluhallituksessa Jääskeläinen toimi tyttöjen liikuntakasvatuksen ylitarkastajana. Lapin Urheiluopisto sai Jääskeläisestä ensimmäisen naisrehtorin. Hiihtoliiton luottamustoimissa Leena Jääskeläinen on vaikuttanut yli 50 vuoden ajan. Lisäksi hän on 25 vuoden ajan toiminut veteraanien maajohtajana ja järjestänyt matkoja veteraanien Masters World Cupiin.
Moniin työtehtäviin kuten myös luottamustoimiin valittu Jääskeläinen kokee olleensa elämässä useasti oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
– Moni pesti on tullut hieman johdatuksena. Olen ollut oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Mutta toisaalta pitää osata myös tarttua tilaisuuteen ja ottaa vastaan, kun tulee asioita eteen. Viimeksi mun mies nauroi minulle, kun Painiliitto pyysi Painipäiville juhlapuhujaksi, että hehän nauravat sinut suohon. Se, että mä lähden tämmöisiin kaikkiin mukaan, sillä haluan rohkaista kaikkia muitakin, kertoi Jääskeläinen pilke silmäkulmassa.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi nosti esille Jääskeläisen hengästyttävän vauhdin niin oman kunnon ylläpitäjänä kuin liikunnan lähettiläänä monissa toimissa. Jääskeläisen omat sanat ”pahinta on, jos jää tekemättömäksi” kuvaavat hänen luonnettaan osuvasti.
– Leena olet esimerkillinen ihmisenä ja upea liikunnan lähettiläs. Haluat tehdä hyvää kaikille ja jatkat työtäsi pyyteettömästi. On upeaa, että juuri sinä olet tienraivaajana myös tässä, ensimmäisenä naisena Hiihtoliiton kunniajäsenenä. Tervetuloa meille, iloitsi Haapasalmi ojentaessaan kunniamerkin Jääskeläiselle merkiksi tunnustuksesta ja kunniajäsenyydestä.
Leena Jääskeläinen keksi aikoinaan jo 1960-luvulla sauvakävelyn jättäen näin suuren perinnön suomalaisille aktiiviliikkujille. Hän on jättänyt liikunnan ja urheilun palavan kipinän myös perheeseensä. Hänen lapsistaan Oula Jääskeläinen hallitsi pitkään miesten taitoluisteluareenoja ja tytär Anu Oksanen (o.s. Jääskeläinen) on johdattanut valmentajana muodostelmaluistelujoukkue Marigold Ice Unityn useisiin maailmanmestaruuksiin.
Hiihtoliiton sääntöjen mukaan kunniajäseniä Hiihtoliitossa voi olla yhtä aikaa viisi. Muut kunniajäsenet vuonna 2019 ovat Antero Kekkonen Valkeakoskelta, Heikki Keltto Seinäjoeltä, Armas Blumén Lahdesta ja Seppo Pelli Kuopiosta.
Lähde: Hiihtoliitto
Kuva: Soili Hirvonen