Katso video: Suomalainen huippupelaaja ottaa kantaa seksuaaliseen häirintään - "Haluaisin rohkaista meitä kaikkia avaamaan vaikeitakin keskusteluja"

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Pesäpallon osalta kyselyyn vastasi 702 urheilijaa, kun kysely lähetettiin 7515 urheilijalle eli vastausprosentiksi jäi 9. Vastaukset otetaan Pesäpalloliitossa kuitenkin vakavasti, niitä analysoidaan tarkemmin ja terävöitetään jo tehtyjä toimenpiteitä eritoten valmentaja- ja tuomarikoulutuksissa. – Pidän tärkeänä, että urheilijat saivat halutessaan ilmaista näkemyksensä asiasta. Jos urheilussa yleensäkin esiintyy lieveilmiöitä, ensisijaista on niiden tuominen näkyväksi, jotta toimenpiteisiin voidaan riittävällä tarmolla ryhtyä, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta sanoo. – Pesäpallossa on tiedotettu SUEK:n ohjeistamana tavoista, joilla jokainen voi kertoa anonyymisti kokemistaan epäkohdista. Otamme kuitenkin nöyrinä vastaan tutkimustuloksen, jossa 61 % vastaajista ei tunnista Pesäpalloliiton toimenpiteitä häirinnän kitkemiseksi. Toimenpiteet tilanteen parantamiseksi on jo aloitettu keväällä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisen myötä. Tätä tuoretta tutkimustietoa hyödynnetään jatkossa, Pitkäranta jatkaa. Pesäpallon vastaajista 38 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää ja naispuolisista vastaajista 46 prosenttia. Luvut ovat korkeampia kuin kaikkien lajien keskiarvo. Raportissa todetaan, ettei tulosten perusteella voida tehdä suoria yleistyksiä koko lajia koskien ja niihin on syytä suhtautua suuntaa antavina. – Sekä sukupuolisen että seksuaalisen häirinnän osalta tavoitteena on tietenkin nollatoleranssi. Asia ei ole helppo, sillä kyse on jokaisen subjektiivisesta kokemuksesta, Pitkäranta tähdentää. Urheilua koskevassa keskustelussa on usein nostettu esiin valmentajan ja urheilijan välinen suhde, johon liittyy valtarakenteita. Tutkimustulokset nostavat kuitenkin näkyvästi esiin myös sosiaalisen median ja kannattajien roolin sekä urheilijoiden välillä tapahtuvat häirintäkokemukset. Huippupesäpalloilija Emma Sallinen muistuttaa kunnioituksen ja ymmärryksen merkityksestä koko yhteisön kesken ja jokaisen oikeudesta olla oma itsensä. – Meillä on pesiksessä todella tiivis yhteisö ja yhteisöllisyyden taso on korkea seurasta riippumatta. Haluaisin rohkaista meitä kaikkia avaamaan vaikeitakin keskusteluja. – Pukukoppikulttuuri pitää tuoda 2020-luvulle. Toinen saattaa kokea loukkaavana puhetavan, joka toiselle on ollut normaalia. Meidän jokaisen tehtävänä ja vastuulla on se, että kaikilla on pesiksen parissa kivaa, Sallinen alleviivaa.

Lähde: Pesäpalloliitto