Toni Nieminen nousi koko Suomen ihannoimaksi teinitähdeksi Albertvillessä 1992, kun hän voitti vain 16-vuotiaana kaksi olympiakultaa ja yhden -pronssin. Nyt 30 vuotta myöhemmin Nieminen kertoo elämäntarinansa omin sanoin Jani Uotilan toimittamassa äänikirjassa Toni Nieminen – Olympiasankari ja ihminen (Audiomaa).

Nieminen ajautui elämässään rahaongelmiin jo mäkihyppyuransa huippuvuosina. Kaikki lähti liikkeelle siitä 200 metrin palkintomersusta, josta valtion karhuamat noin 200 000 markan auto-, lahja- ja tuloverot ajoivat hyppääjän pahaan velkakierteeseen.

Pahimmillaan ulosotossa oli myös euroissa laskettuna yli kuusinumeroinen summa.

– Jos sitä taloudellisesta vinkkelistä miettii, niin olisi saanut jäädä se yksi hyppy hyppäämättä tai onnistumatta ihan niin hyvin, Nieminen pohtii jälkeenpäin.

Ja kun raha-asioiden lisäksi ongelmia oli myös parisuhteessa, nukkui Nieminen välillä yönsä autossa marketin pihassa.

– Eihän mulla ollut oikeasti rahaa. Jostain haalin sitä sen verran kasaan, että se riitti polttoaineeseen. Sitten mä tein niitä reissuja (Oulusta) että kävin Lahdessa hyppäämässä mäkeä. Mulla oli patja auton takakontissa, ja nukuin siinä. Vaikka siinä lähellä olisi ollut mun isä, veljet ja muut, niin en mä kehdannut soittaa niille.

– Se patja auton takakontissa ajelin sitten joltain kommentaattorireissulta takaisin Oulua kohden, kun Ilta-Sanomat soitti mulle. Toimittaja oli saanut kuulla käräjäoikeudesta, että mulla avioeropaperit vireillä, ja kysyi kommenttia. Mutta eihän mulla ollut siitä asiasta mitään käsitystä, joten jouduin kysymään toimittajalta, että onko todellakin näin? Että eipä siinä, kiva kun kerroit. Tietääpä varautua, jos on vähän erikoinen ilmapiiri kotona.

Lähde: Korner tiedote

Aiheet Mäkihyppy Nieminen Toni Talviurheilu