Soutaja Jari Saarion pelastaminen Etelä-Atlantilla on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Erityisesti pelastustöiden kulut ovat aiheuttaneet kiivasta väittelyä.

Saario joutui merihätään matkallaan Kap Hornista Kapkaupunkiin perjantai-iltana Suomen aikaa. Meripelastuksen toteuttanut Cymona Eagle -kauppa-alus vei Saarion turvaan. Meripelastuksen yhteydessä vene jäi Atlantille, eikä sitä yritetty noutaa.

Merenkulun lehtori ja merikapteeni Sampsa Sihvolan mukaan ihmishengen pelastaminen on aina ensisijaista, eikä pelastettava joudu missään tapauksessa maksumieheksi. Myöskään Suomelle ei koidu kuluja pelastustöistä.

– Merilaki velvoittaa pelastamaan ihmishengen. Eli aluksen päällikkö on – vaarantamatta omaa alusta tai omassa aluksessa olevia – velvoitettu pelastamaan ihmishengen vastaanottaessaan hätäsanoman, Sihvola sanoo Ilta-Sanomille.

– Jos vastaanottaa hätäsanoman eikä ala pelastustoimiin, siitä tulee rangaista.

Merkittävää kustannusten kannalta on se, että Saarion vene jäi Atlantille. Veneen arvo oli Saarion mukaan noin 140 000 euroa, ja jos se olisi pelastettu, varustamolla olisi ollut oikeus periä korvaus.

– Meripelastuspalkkio lasketaan omaisuuden arvosta, ja palkkion laskemisessa otetaan huomioon muun muassa tilanteen vakavuus ja vaara, johon pelastaja on itsensä asettanut, Sihvola kertoo.

Pelastuksesta aiheutuvat viivästykset ja ylimääräiset kustannukset korvataan yleensä varustamoiden P&I-vastuuvakuutuksella. Cymona Eagle on matkalla Kapkaupungista Bangladeshiin, ja matka kestää arvioiden mukaan noin viisi vuorokautta.

– Systeemi on tehty sellaiseksi, että hätäkutsuun reagoidaan ilman, että kapteenin tarvitsee miettiä kustannuksia, Sihvola toteaa.

Aiheet Artikkelit Saario Jari