MM-hiihdot on polkaistu käyntiin, kun tänään käytiin karsintakilpailut naisten 10 kilometrille ja miesten 15 kilometrille.

On toki ihan kiva, että eksoottisempienkin maiden hiihtäjät pääsevät mukaan, mutta kaikella rehellisyydellä, heidän paikkansa ei ole MM-laduilla.

Naisten viiden kilometrin mittaisen karsintakilpailun voitti Islannin Elsa-Gudrun Jonsdottir ajalla 15.23,9. Viimeiseksi sijoittunut Libanonin Laetitia Arida jäi hänelle 20 minuuttia ja kaksi sekuntia eli neljä minuuttia joka kilometrillä – ja siis 24 sekuntia jokaisella 100 metrin matkalla. Eikä Jonsdottirkaan ole hiihtänyt koskaan urallaan yhtään maailmancupin kilpailua.

Miesten puolella nähtiin vielä irvokkaampaa. Venezuelan Adrian Solano kaatuili ja katkoi sauvojaan koko ajan, alamäkiä hän laski persauksillaan. Hän oli 3,5 kilometrin kohdalla 28 minuuttia kärkeä jäljessä. Sen jälkeen hän keskeytti kompasteltuaan reitillä noin 38 minuuttia.

Tällaiset pellenäytökset eivät kuulu MM-kilpailuihin, en tiedä, mitä kansainvälinen hiihtoliitto FIS on ajatellut kehittäessään tällaisen karsinnan. Tuskin nämä suoritukset innostavat libanonilaisia ja venezuelalaisia koululaisia riemurinnoin hiihtoladuille. Tai ylipäätään ketään.

Jotenkin kaikessa tässä on ihmisten nöyryyttämisen maku. Itse on olisi todellakaan halunnut olla paikan päällä nauramassa näille kompuroijille, joilla ei ole hiihtämisestä edes orastavaa hajua.

Yleisurheilussakin käytetään 100 metrillä vastaavanlaista karsintaa, mutta jokainen terve ihminen maailmassa pystyy juoksemaan 100 metriä maaliin kompuroimatta. Hiihto on kokonaan toinen juttu.

Ainakaan minulle näistä sirkusnäytöksistä ei jää hyvä mieli. Jos jollekin jää, täytyy olla perverssi.

LAURI HOLLO

Aiheet Artikkelit Maastohiihto MM-Lahti Talviurheilu