Yhdysvaltain Christian Coleman juoksi eilen yliopistokilpailuissa 100 metrillä uuden maailman kärkiajan 9,82. Ennen sitä maailman kärkiaika oli 19-vuotiaan sambialaisen Sydney Siamen 9,88.
21-vuotiasta Colemania en ihmettele, hän on kehittynyt tasaisesti, ja juoksi jo viime kaudella 9,95. Hallissa syntyi 60 metrillä huippuaika 6,45.
Mutta tämä sambialainen onkin sitten kimurantimpi tapaus. 9,88 syntyi maan pääkaupungissa Lusakassa huhtikuun 8. päivänä. Ennätys parani kauden avauskilpailussa kertalaakista 0,3 sekuntia. Ja mitä tapahtui huippuajan jälkeen? Huhtikuun lopussa 10,47, kesäkuun alussa 10,56, 10,57 ja 10,31. Onkohan Lusakan aika otettu herätyskellolla?
Ja mitä tapahtui huippuajan 9,88 jälkeen? Huhtikuun lopussa 10,47, kesäkuun alussa 10,56, 10,57 ja 10,31. Onkohan Lusakan aika otettu herätyskellolla?
Aika ajoin yleisurheilussa tehdään vastaavia haamutuloksia. Milloin ei ehkä ole ollut tuulimittari päällä, milloin ehkä sähköisen ajanoton säädöissä on ollut pientä viilaamista, milloin lippumies ei ole ollut hereillä lankulla.
En nyt väitä Siamea huijariksi, juoksihan hän jo 17-vuotiaana 10,18 – tuolla kaudella 10,30:n rajapyykki puhkesi viidesti. Kyllä hän ilmeisen lahjakas on. Miestä pääsee muuten ihailemaan livenä Suomen Turkuun ensi tiistaina, kun hän juoksee satasen Paavo Nurmi Gamesissa.
Suomessa sääntöjä tulkitaan pilkulleen, ja hyvä niin. Mutta kaikkialla ei ole sama meininki. Pahin esimerkki nähtiin viime kesänä, kun kaksi iranilaista moukarimiestä, 31-vuotias Kaveh Mousavi ja 24-vuotias Pejman Ghalenoui, paransivat omia ennätyksiään Valko-Venäjällä ihmeen paljon juuri viimeisenä päivänä, kun Rion olympialaisten rankingiin oli mahdollista tulos tehdä. Mousavi heitti 77,40, Ghalenoui 77,18.
Riossa Mousavi heitti 65,03 ja Ghalenoui 69,15. Myöhemmin Valko-Venäjällä tehdyt tulokset mitätöitiin…
Aika ajoin yleisurheilussa tehdään vastaavia haamutuloksia. Milloin ei ehkä ole ollut tuulimittari päällä, milloin ehkä sähköisen ajanoton säädöissä on ollut pientä viilaamista, milloin lippumies ei ole ollut hereillä lankulla.
Myös tuulimittausten kanssa kikkaillaan. Kovin usein käy niin, että arvokisojen pituushypyssä on mukana tukku miehiä, jotka ovat ylittäneet karsintarajan tai jopa kahdeksan metriä, mutta arvoareenoilla nämä miehet ovat kaukana ”omalta” tasoltaan.
Suomessa näin ei käy koskaan. Joskus toki miettii, että pitäisikö, jos vaikkapa joku tekee arvokisarajan, mutta tuuli on se niukin mahdollinen ei-sallittu eli +2,1 m/s.
No, ei toki pitäisi. Urheilussa on pelattava rehellistä peliä, tekivät muut mitä tahansa.
Lauri Hollo