1980-luku oli yleisurheilun maailmanennätysten kulta-aikaa.

Varsinkin entisten itäblokin maiden naisurheilijat tehtailivat ennätyksiä lähes liukuhihnalta. SuomiUrheilu-sivusto listasi viisi tämän hetken vanhinta maailmanennätystä.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi naisten ennätyksiä.

5. Pituus, Galina Tšistjakova, Neuvostoliitto, 752

11.kesäkuuta 1988 silloista Neuvostoliittoa edustanut Galina Tšistjakova onnistui Leningradissa (nykyinen Pietari) leiskauttamaan melkoisen hypyn.

Lähes täydellisissä olosuhteissa (myötätuulta 1,4 metriä sekunnissa) tehty 752 kantanut hyppy täytti muutamia päiviä sitten jo 30 vuotta.

Lähimmäksi sitä on päässyt yhdysvaltalainen seitsenottelutähti Jackie Joyner-Kersee vuonna 1994 hypättyään tuolloin 749.

2010-luvulla ennätystä ei olla enää juurikaan hätyytelty. Nykyurheilijoista Yhdysvaltain Brittney Reese onnistui vuonna 2016 ponkaisemaan 731.

4. Korkeus, Stefka Kostadinova, Bulgaria, 209

30. elokuuta 1987 syntynyttä korkeushypyn maailmanennätystä on pidetty viime vuosina viiden vanhimman ennätyksen joukosta todennäköisimmin rikottavana.

Erittäin lähelle on päässyt 2000-luvulla useampikin urheilija. Kroatian Blanka Vlašić floppasi 2009 vain sentin päähän ennätyksestä.

Myös ruotsalainen Kajsa Bergqvist oli 2003 erittäin lähellä ”rekordia”: 206.

Tällä hetkellä katseet kiinnittyvät yhteen yleisurheilukenttien ylivoimaisimmista urheilijoista, venäläiseen Marija Lasitskeneen.

Jo 42 peräkkäistä voittoa lajissaan ottanut Lasitskene hyppäsi viime vuonna Bergqvistin tapaan 206.

3. Kuula, Natalja Lisovskaja, Neuvostoliitto, 22,63

7.kesäkuuta 1987 Moskovassa syntynyt kuulan maailmanennätys näyttää puolestaan tällä hetkellä tulokselta, jota ei ihan heti tulla rikkomaan.

Lajin tulokset maailmalla ovat viime vuosina pyörineet metrikaupalla ennätystä alemmalla tasolla.

Ainoastaan kolme urheilijaa on työntänyt 2000-luvulla yli 21 metriä. Viime vuosilta tunnetuin rajan ylittäjä on uusiseelantilainen Valerie Adams, joka pukkasi 2011 MM-kisoissa 21,24.

2. 400 metriä, Marita Koch, DDR, 47,60

6.lokakuuta 1985 onnistui DDR:n Marita Koch toisena naisena maailmassa juoksemaan ratakierroksen alle 48 sekunnin ja paransi aiempaa, Tsekkoslovakian Jarmila Kratochvilovan (josta lisää myöhemmin) 1983 Helsingin MM-kisoissa juoksemaa maailmanennätystä 39 sadasosaa.

Ennätys on erittäin kiistanalainen, sillä Kochin on kerrottu kuuluneen muiden itäsaksalaisten huippu-urheilijoiden tapaan maan systemaattiseen dopingohjelmaan.

Toistaiseksi tulos kuitenkin löytyy ennätyslistalta, eikä aikaa ole uhattu toden teolla oikein koskaan.

1. 800 metriä, Jarmila Kratochvilova, Tsekkoslovakia, 1.53,28

Monet suomalaiset vanhemman polven yleisurheilufanit saattavat muistaa hyvin kaikkien aikojen vanhinta maailmanennätystä (26.7.1983) hallussaan pitävän tsekin.

Helsingin 1983 MM-kisoisssa katsomossa kaikuivat ”Jarmo, Jarmo!”-huudot, kun varsin maskuliiniselta vaikuttanut Kratochvilova pinkoi sekä 400 metrin että 800 metrin voittoon.

Myös häntä epäiltiin kiellettyjen aineiden käytöstä sekä uransa aikana että sen jälkeen. Positiivista dopingnäytettä Kratochvilova ei kuitenkaan koskaan antanut.

Miesten vanhimpia maailmanennätyksiä tullaan käymään läpi myöhemmässä artikkelissa.