Ylimääräisessä kokouksessa tärkeitä päätöksiä: Suomalaiseen vammaisurheiluun suuria muutoksia – ”Tämä päivä oli merkittävä”

VAU:n ylimääräinen liittokokous päätti puolestaan viikkoa aikaisemmin 18.5. sääntömuutoksesta, jonka seurauksena järjestön nimeksi vaihtuu Suomen Paralympiakomitea ry. Uudet säännöt astuvat voimaan 1.1.2020, mikäli syksyn kokous sinetöi päätöksen. Yhdistymisen yksityiskohdista, kuten uuden järjestön pääsihteerin valinnasta ja hallituksen muodostamisesta sovitaan VAU:n ja Paralympiakomitean välisessä yhdistymissopimuksessa, joka tulee järjestöjen päättävien elinten hyväksyttäväksi myöhemmin tämän vuoden aikana. Näistä aiheista jäsenistö pääsi keskustelemaan ja ennen varsinaista kokousta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. – Uuden Paralympiakomitean rakentaminen on monivaiheinen ja monisyinen prosessi, johon ymmärrettävästi kohdistuu erilaisia toiveita, odotuksia ja huoliakin eri puolilta. Tämä päivä oli merkittävä väliaskel tässä prosessissa, ei vain purkupäätöksen osalta, vaan myös jäseniemme kanssa käydyn tulevaisuutta rakentavan keskustelun ansiosta. Iso kuva on syytä pitää koko ajan mielessä. Uskon, että tämän tehtävän työn tuloksena pystymme palvelemaan vammaisliikkujaa ja -urheilijaa aiempaa paremmin. Uudella laajempaa tehtäväkenttää hoitavalla Paralympiakomitealla tulee olemaan myös vahvempi liikuntapoliittinen ja yhteiskunnallinen painoarvo, pääsihteeri Tero Kuorikoski kuvailee. Nimenmuutoksen ohella merkittävin muutos uuden järjestön sääntöihin liittyy jäsenpohjaan. VAU:n nykyiset jäsenet, eli noin 260 yhdistystä ja urheiluseuraa, jotka järjestävät vammaisurheilu- ja -liikuntatoimintaa, säilyvät jäseninä ilman erillistä jäseneksi liittymistä. Tämän lisäksi uuden järjestön jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset lajiliitot, jotka vastaavat vammaisurheilulajin maajoukkuetoiminnasta, eli käytännössä nykyisen Paralympiakomitean jäsenyhdistykset. Jatkossa myös ei-paralympialajien lajiliitot voivat liittyä jäseneksi. Uudessa järjestössä on kahden tason jäseniä. Yhdistyksiä ja seuroja, joilla on henkilöjäseniä sekä lajiliittoja, joiden jäseniä ovat kyseessä olevan lajin seurat. Yhdistyksillä ja seuroilla on järjestön kokouksissa käytössään yksi ääni, lajiliitoilla puolestaan kolme. – Tässä tietysti syntyy tilanne, jossa samasta lajista voi olla jäseninä sekä lajiliitto että vaikka useampiakin seuroja. Emme kuitenkaan yhtäältä halunneet luopua yhteydestämme paikallisiin vammaisyhdistyksiin, jotka ovat muodostaneet suomalaisen vammaisurheilun ja liikunnan perustan vuosikymmenien ajan ja toisaalta haluamme tarjota vaikuttamismahdollisuuden myös niille urheiluseuroille, jotka näkevät vammaisurheilutoiminnan kehittämisen erityisen tärkeäksi, Juntunen sanoo. Lähde: Paraolympiakomitean tiedote