Minna Nikkanen päätti pitkän seiväshyppyuran pitkään jatkuneisiin selkävaivoihin. Ne ovat syöneet terää harjoittelusta ja hyppäämisestä.
– Yritin monta vuotta selvittää, mikä aiheuttaa kipua alaselkään ja oireilee osin jalkoihin. Pystyin silti hyppäämään lähes sataprosenttisesti, kun tuntemukset eivät olleet niin pahoja, Nikkanen muistelee.
Käännekohta oli raju selkäkramppi reilut kolme vuotta sitten, jonka jälkeen fysioterapeutti Peter Halén onnistui selvittämään vaivojen syyn.
– Pelle totesi, että ongelma on lantion kiertyminen ja hänen kanssaan tuntemuksia saatiin pois, mutta sitten ne palasivat. Syy ongelmaan olisi vaan pitänyt löytää jo aiemmin.
Kilpa-areenat Nikkanen jättää komean uran päätteeksi: hän kilpaili junioreiden ja aikuisten arvokisoissa yhteensä yli 20 kertaa, voitti 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden, oli 22-vuotiaiden EM-kisoissa hopealla ja yleisen sarjan EM-halleissa neljäs ja kuudes.
Kalevan kisoista ja SM-halleista Nikkanen voitti yhteensä 22 mestaruutta. SE-lukuja hän kohensi kaikkiaan 16 kertaa ja taivutti parhaimmillaan hallissa 461 ja ulkoradoilla 460.
– Tosi paljon tuli saavutettua. Arvokilpailut olivat niitä kisoja, joista itse tykkäsin ja useimmiten niissä tuli kuntoon nähden paras tulos, ja tulihan siinä melkoinen tason nosto suomalaiseen naisten seiväshyppyyn, Nikkanen sanoo.
– Parhaiten noista kisoista jäivät mieleen Hengelon 19-vuotiaiden EM-kilpailut (2007) sekä Pariisin ja Belgradin EM-hallit, Nikkanen sanoo.
Hengelon EM-kisoihin valmistautuessa Nikkasella oli ongelmia, mutta mestaruuden hän voitti silloisella 19- ja 22-vuotiaiden SE:llä 425. Pariisin EM-halleissa neljäs sija heltisi halli-SE:llä 460 ja Belgradissa Nikkanen ylitti 455 ja oli erittäin lähellä 465:n ylitystä ja EM-pronssia.
Lähde: Urheiluliiton tiedote