Suomi ja Kiina jatkavat upeasti sujunutta yhteistyötä talviurheilussa - " Voimme olla erittäin tyytyväisiä"

Suomi-Kiina -talviurheilun teemavuoden päättäjäisiä vietettiin Rovaniemellä. Tiede-ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja Kiinan varapääministeri Sun Chunlan osallistuivat päättäjäisiin. Päättäjäisissä esiintyivät Kiinan kansallisooppera, Beijing Sport University, pikaluistelijat Mika Poutala ja Song Yang, taitoluistelijat Emmi Peltonen ja Wang Yi, muodostelmaluistelijoita Rovaniemeltä sekä Fintastic-muodostelmajoukkueesta, jääkiekkojuniorijoukkue Rovaniemeltä, Kansainvälisen Olympiakomitean urheiljajäsen Emma Terho, entinen alppihiihtäjä Tanja Poutiainen-Rinne, kiinalaisia maastohiihtäjiä, kelkkahiihtäjä Sini Pyy, viulisti Rebecca Roozeman, Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro sekä joulupukki. Ennen varsinaista seremoniaa Lappi Areenan käytäväalueella oli mahdollisuus tutustua maiden talviurheilua ja kulttuureita esittelevään näyttelyyn. – Suomi-Kiina -talviurheilun teemavuosi 2019 on ollut monien tapahtumien täyttämä ja yhteistyön syventämä ponnahduslauta tulevaan. Teemavuosi on painottunut erityisesti koulutus- ja valmennusyhteistyöhön, eettisiin ja kestävän kehityksen teemoihin, matkailuun sekä kilpa-ja huippu-urheilijoiden kehittämiseen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. – Vaikka teemavuosi on päättymässä, yhteistyö talviurheilun saralla jatkuu kohti vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisia ja -paralympialaisia, ja myös sitä seuraavalle olympiadille, Kosonen jatkaa. Suomi-Kiina talviurheilun teemavuosi Vuosi 2019 nimettiin Suomen ja Kiinan väliseksi talviurheilun teemavuodeksi maiden presidenttien tapaamisessa keväällä 2017. Suomi on ollut ensimmäinen maa, jonka kanssa Kiina on sopinut teemavuoden kaltaisesta talviurheiluyhteistyöstä, joten kyseessä on ollut historiallinen yhteistyömuoto molemmille maille. Teemavuoden ja Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisiin valmistautuminen on lisännyt Kiinan kiinnostusta suomalaiseen osaamiseen talviurheilussa niin valmennuksessa kuin kaupallisessa mielessä. Teemavuosi on koostunut 62 tapahtumasta, joista kohokohtina voidaan mainita kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuudet Suomessa helmikuussa, huhtikuussa järjestetyt MM-kilpailut naisten jääkiekossa ja muodostelmaluistelussa, joihin Kiina lähetti joukkueen ensimmäistä kertaa taitoluisteluhistoriassa. Pekingissä lokakuussa järjestetyissä World Winter Sport Expossa Suomi oli Expon Major Honored Guest Country, jossa Suomen talviurheilun osaaminen oli näyttävästi esillä lähes 40 suomalaistoimijan toimesta. Lisäksi voidaan mainita erilaiset tiede-ja tutkimuskonferenssit, mm. urheilufysioterapia sekä Liikkuva Koulu-ohjelman esittely ja jalkauttaminen Kiinaan. – Teemavuoden tapahtumakalenteria suunniteltaessa sovimme, että tapahtumat tulisivat kattamaan laajasti seuraavia teemoja; valmennus-ja koulutusosaaminen, kestävä kehitys ja vastuullisuus, matkailu, ja huippu-urheilu, sekä yritysyhteistyö. Voimme olla erittäin tyytyväisiä, että olemme tässä tavoitteessa onnistuneet hienosti, toteaa Kosonen. Urheilijayhteistyö ja -valmennus Suomessa ja Kiinassa on vauhdikkaimmin ottanut yhteistyön askeleita, ja suunnitelmia on tehty pitkällä tähtäimellä kohti Pekingin 2022 kisoja, mutta myös seuraavalle olympiadille. Talviurheilun teemavuosi on toteutunut tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden, kaupunkien, Suomen Olympiakomitean, Suomen Paralympiakomitean, lajiliittojen ja urheiluopistojen yhteistyönä. Teemavuoden eteenpäin viemiseksi Suomi ja Kiina perustivat yhteisestä ohjelmasta vastaavan työryhmän, joka on kokoontunut varaministeritasolla vuosien 2018-2019 aikana kuusi kertaa. Viimeisimmässä kokouksessa työryhmä sopi myös tulevista yhteistyön askelmerkeistä. Teemavuoden päättyessä, yhteistyö maiden välillä kuitenkin jatkuu myös tulevien vuosien aikana kohti Pekingin 2022 kisoja. Maiden välinen yhteistyö jatkuu kaikilla teemojen toimialoilla kohti Pekingin talviolympialaisia ja paralympialaisia. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö