Uusi innovaatio tulossa! Hiihdon olosuhteita puitiin ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen – Näin hurjasti maksaa kilometri lunta

Suomen Hiihtoliitto järjesti ensimmäisen hiihdon olosuhteisiin pureutuvan seminaarin kuluneella viikolla kymmeneen vuoteen.

Seminaari keräsi 100 hengen kuulijajoukon ajankohtaiselle huolelle talvien säilymisestä sekä lumiolosuhteiden varmistamisesta tulevaisuuden hiihdon harrastajille sekä kilpailijoille.

Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kertoi seminaarin aluksi Hiihtoliiton aloittamasta olosuhdestrategiatyöstä ja sen merkityksestä koko liiton toiminnalle.

– Olosuhteet ovat se pelikenttä, jossa voimme toimia edistäen vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisia painopistealueita: menestyvää huippu-urheilua, elinvoimaista seuratoimintaa sekä vetovoimaa kaikissa lajeissamme, tiivisti Hämäläinen.

Hämäläinen painotti hiihtoa myös elinkaarilajina, jonka merkitys kansan liikuttajana on ollut ja tulee olemaan merkittävä.

Lumenteon ja ensilumenlatujen kustannukset nostettiin esille

Seminaarin useammassa puheenvuorossa esitettiin malleja ensilumenlatujen tuotannoista sekä kustannuksista. Hiihtoliiton maastohiihdon johtoryhmän puheenjohtaja Jarmo Luurin mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää noin 10 000 euron kustannusta per tehty ensilumenlatukilometri.

– Kustannukset rakentuvat lumen tekemisestä, johon lasketaan sähkö ja vesi, lumikasan peittävästä purusta sekä työkoneista työn eri vaiheissa, kuten lumikasan muotoilusta, puruttamisesta, purun poistosta sekä poiskuljettamisesta, lumen ajosta latupohjille sekä tasoittamisesta, kertoi Luuri.

Yksityiskohtaisten case-esimerkkien avulla seminaarissa pureuduttiin lähemmäs käytäntöä, joka osoitti, että hinta vaihtelee vajaasta 10 000 eurosta noin 15 000 euroon per kilometri.

Lumentekemisen ajankohtaisuus oli kilpahiihdon kannalta seminaaripäivänä valtava. Tiistain ja keskiviikon aikana Vantaan Hakunilassa hiihdettiin maastohiihdon Suomen Cupin osakilpailut. Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahden mukaan kaikki panokset oli laitettu Vantaan osalta latujen tekemiseen ja apua oli saatu myös ympäristökunnista.

– Meidän periaate on, että tykit lähtevät käyntiin, kun ilma on kuivaa ja pakkasella. Haluamme mahdollistaa hiihdon niin kilpailijoille kuin harrastajillekin. Koskaan ei ole Vantaalla peruttu Suomen Cupin osakilpailuja, sanoi Kallislahti.

Keskustelussa nousi esille myös hiihtolatujen tekemisen mielekkyys lähes kesän keskelle.

– Meidän hiihdon harrastajien ja mahdollistajien tulee perustella olosuhteiden tekemistä ja olla aktiivisia olosuhdekeskustelussa. Kaikkia lajeja tarvitaan, tiivisti Kallislahti omassa esityksessään.

Uusi innovaatio säilölumen sulamisen minimoimiseksi Finnfoamilta

Seminaarin lopuksi Snowsecure Oy sekä maastohiihtomaajoukkueen pitkäaikainen yhteistyökumppani Finnfoam Oy valottivat lumentekemisen ja säilölumen historiaa sekä tulevaisuuden näkymiä. Ensimmäiset tehokkaat lumitykit kehitettiin 50-vuotta sitten ja automatiikka lumetukseen saatiin 2000-luvun alkupuolella. Nyt 20-vuotta myöhemmin lumensäilöntä on tulossa vahvaksi osaksi lumi-infrastruktuuria.

Merkittäväksi kehityskohteeksi lumensäilönnässä nousee hävikin (sulamisen) minimoiminen. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa lumikasan muodolla sekä eristämisellä, jossa puru on ollut tähän saakka paras materiaali.

Mikko Martikainen, Snowsecure Oy, ja Asso Erävuoma, Finnfoam Oy, esittelivät innovaation Finnfoam INFRA -levyn, jolla sekä latupohja että lumikasa voidaan eristää.

– Finnfoam eristyslevyt voidaan levittää haitaroituna lumikasan päälle. Säilölumi pysyy puhtaana verrattuna purueristeeseen ja hävikki on tutkimustemme mukaan ollut 5-10% luokkaa. Samaa eristettä voidaan käyttää jopa 20 vuotta, eli kyseessä on kestävä tuote, kertoi Erävuoma.

Hiihtoliitto on perustanut olosuhdetyöhön työryhmän, joka koostuu sen kaikkien lajien edustajista. Olosuhdestrategia ja toimintasuunnitelma on sekä työryhmän että operatiivisen henkilöstön agendalla seuraavien kuukausien aikana. Tavoitemalli on, että lumilajien olosuhteet ovat kattavat paikallistasolta kansainvälisiin kilpailuolosuhteisiin saakka ja vastaavat näin ollen huippu-urheiluolosuhteisen lisäksi kansanterveyden, liikunnan ja kansallisen urheilun tarpeisiin kaikissa lumilajeissa.

Lähde: Hiihtoliiton tiedote