Anni Siirtola ei kiirehdi parrasvaloihin. Helsingin Kisa-Veikkojen pika-aituri uskoo, että vuosi vuodelta tasaisemmin sujuvat aitavälit, kasvavat voimat ja nopeus tuovat häntä pikkuhiljaa lähemmäksi 100 metrin aitajuoksun kireintä kotimaista kärkeä.

– Tämä on välillä sellainen kärsivällisyyttä testaava laji. Ne tulokset eivät välttämättä näy ihan heti, vaikka tietäisi tehneensä hyvää treeniä. Itselläkin meinaa olla kärsivällisyys välillä tiukoilla, Siirtola tuumii Suomen Urheiluliiton sivustolla.

Viime kesänä Siirtola otti pitkän kehitysharpan, kun ennätys parani 13,32:een. Se oli hänelle helpotus vaikean edelliskesän jälkeen. Esimerkiksi vuosina 2000-2013 tuo aika olisi vienyt hänet kotimaan vuositilaston kärkitrioon. Nyt se riitti kuudenteen sijaan.

– Minusta on aika ihana tilanne, että tässä lajissa on noin kova kilpailu. Se kannustaa meitä kaikkia parempiin tuloksiin, Siirtola sanoo.

– Koen hyväksi sen, ettei noihin oikeasti nopeisiin juoksijoihin, Annimari Kortteeseen, Nooralotta Neziriin ja Reetta Hurskeeseen, ole niin pitkä harppaus, kun tässä on ”selkiä” tavoiteltavaksi vähän lähempänäkin.

Seuraavaa kehitysaskelta Siirtola, 22, rakentaa yhdessä Viivi Avikaisen kanssa. Kokenut Avikainen siirtyi syksyllä Timo Siirtolan valmennukseen ja samalla Annin harjoituskaveriksi.

– Viivi on ollut ihan älytön apu. Se tsemppaa ihan hirveästi, kun aamuaikaisin painaa peruskuntotreeniä ja siellä metsässä on joku mukana hyppimässä, Siirtola tuumi.

– Sen huomaa myös, kuinka kummallakin on heti enemmän tsemppiä ja tulokset paranevat, kun juostaan nopeustreenit yhdessä. Aina kun on treenikaveri, sinä opit siltä toiselta.

Lähde: Urheiluliitto