Frida Karlsson rikkoi hiljaisuuden – hiihtotähdeltä pysäyttävä päivitys tilanteestaan

Ruotsin hiihtotähti Frida Karlsson on viettänyt viime aikoina hiljaiseloa julkisuuden suhteen. Nainen on nyt päivitellyt tuntojaan.

Karlssonilla on takana vaikeita aikoja ja suurta menestystä. Hän voitti tänä vuonna upeasti kaksi MM-kultaa, vaikka takana oli vammojen sävyttämä vuosi.

Ruotsalaistähti on aiemmin kertonut, että hän saattaa lopettaa uransa jo vuonna 2027 vain 27 vuoden iässä.

– Olihan siitä jo hetki!! Ajattelin vähän tuulettaa päätäni, kun olen puhunut itseni kanssa ehkä vähän liian pitkään. Treenaamisen suhteen on ollut kuten aina: ylä- ja alamäkiä. Olen tehnyt paljon oikein ja varmasti myös paljon väärin. Mutta olenkin itse asiassa pohtinut juuri sitä!!! aloitti Karlsson.

Karlsson otti päivityksessään esille sen, miten urheilusta on tullut melkoista tiedettä viime aikoina, kun erilaisia ominaisuuksia pystytään nykyään mittaamaan. Vaarana on, että samalla katoaa jotain olennaista urheilusta ja sen ilosta.

– Pitäisikö meidän urheilijoiden oikeasti aina pyrkiä täydellisyyteen? Seurata tutkimuksia orjallisesti? Vai onko ihan ok olla välillä vähän niin kuin Frida Karlsson – mennä lujaa ja vähän sinne päin?

– Olen aina kuullut, että: tullakseen parhaaksi täytyy kulkea omaa tietään. Mutta nykyään, teorioiden, tutkimusten ja optimoinnin myötä, urheilijoista on alettu muovata enemmän koneita kuin ihmisiä. Kaikki treenaavat melkein samalla tavalla, seuraavat uusia tutkimuksia, testataan samalla tavoin. Kuunnellaan enemmän sykettä, laktaattimittareita ja unisormuksia kuin omaa kehoa ja omaa vaistoa.

– Riskinä on, että kadotamme sen ainutlaatuisen: sen ennalta-arvaamattoman, inhimillisen, hauskan. Kaipaan sitä pientä villiä puolta. Sitä, kun uskalsi kokeilla jotain ihan uutta ja epäonnistua oppiakseen. Urheilun pitäisi olla leikkisää ja vapaata; kuin tanssia ilman koreografiaa. Keho, joka seuraa omaa rytmiään, ja rohkeutta tehdä asiat omalla tavallaan.

Karlsson teki toki päivityksessä myös selväksi, että ei ole järkevää unohtaa täysin tutkittua tietoa. Jokin välimuoto on kuitenkin tarpeen.

– Totta kai tieto ja tutkimus ovat tärkeitä. Mutta se erityinen kipinä, joka joillakin urheilijoilla on, ei ole mitattavissa missään laboratoriossa. Se on luovuutta, intohimoa ja rohkeutta. Rakkautta haasteisiin. Kykyä venyttää rajoja. Paras – se erottuva, yksilölle optimaalinen – ei synny minkään yhteisen kaavan mukaan.

– Ehkä on siis aika hellittää hieman kontrollista. Antaa tilaa leikille, taiteelle, tunteelle. Sillä kun urheilusta tulee jotain enemmän kuin pelkkää suorittamista, uskon, että silloin tapahtuu jotain taianomaista, päätti Karlsson.

Päivitys tästä.