Remi Lindholmin hurja harjoittelu herätti ihmetystä – ”todella suuri riski”

Suomalaishiihtäjä Remi Lindholmin poikkeuksellisen suuret harjoitusmäärät ovat herättäneet keskustelua kansainvälisissä hiihtopiireissä. Erityisesti 50 tunnin harjoitusviikkojen hyötyjä kyseenalaistettiin Skirious Problems -podcastissa.

Ohjelman juontaja Mika Vermeulen suhtautui kriittisesti Lindholmin harjoittelufilosofiaan. Hänen mielestään valtavien tuntimäärien tavoittelu voi olla kyseenalaista, jos urheilija ei itse usko niiden tuovan merkittävää kehitystä.

– Mutta jos suunnittelee harjoittelevansa 50 tuntia viikossa, kuten Remi Lindholm tekee, ja sitten toteaa podcastissa, ettei se oikeastaan edes kehitä häntä, vaan hän tekee sitä lähinnä siksi, että se on hauskaa, niin siinä otetaan kyllä todella suuri riski hyvin vähäisen hyödyn vuoksi, totesi Vermeulen.

Lindholm on kertonut aiemmin muun muassa Ylelle jopa 50 tunnin harjoitusviikoistaan. Aihe nousi nyt uudelleen esille, kun podcastissa keskusteltiin vieraana olleen Victor Loveran vastaavista harjoitusmääristä.

Ranskan miesten viestijoukkueessa olympiahopeaa voittanut Lovera oli Vermeulenin kanssa samoilla linjoilla siinä, ettei harjoittelun määrää kannata kasvattaa palautumisen kustannuksella.

Podcastin toinen juontaja James Clugnet puolestaan muistutti, ettei harjoittelun kaikkia vaikutuksia voi mitata pelkästään fyysisenä kehityksenä.

– Mutta toisaalta maastohiihdossa ja urheilussa ylipäätään on vaikea mitata, kuinka paljon mikäkin asia hyödyttää, varsinkin kun puhutaan motivaation kaltaisista asioista.

Clugnet pohti, että Lindholmin kaltaiselle urheilijalle poikkeuksellisen raskaat harjoitusjaksot saattavat tarjota myös henkistä hyötyä.

– Ehkä Remi vetää kolme tällaista 50 tunnin harjoitusviikkoa ja toteaa niiden jälkeen, että hitto vie, olenpa kovassa kunnossa. Sen jälkeen hän saattaa olla valmis tekemään todella tylsääkin harjoittelua, koska aiemmat treenit ovat antaneet hänelle niin paljon motivaatiota, mietiskeli Clugnet.

Lovera ei kuitenkaan täysin vakuuttunut perustelusta. Hän painotti, että harjoituskauden onnistumista on arvioitava myös sen perusteella, millaisessa vireessä urheilija pääsee aloittamaan kilpailut.

Ranskalainen kertoi kasvattaneensa harjoitusmääriään toukokuusta syyskuuhun. Lokakuussa hän päätti kuitenkin pitää viikon tauon havaittuaan väsymyksen merkkejä.

– Niin, en tiedä. Minusta on tärkeää, että kauden alkaessa ei ole liian väsynyt. Oma suunnitelmani oli harjoitella toukokuusta syyskuuhun melko paljon, jotta saisin rakennettua vahvemman pohjan suuremman harjoitusmäärän avulla. Lokakuussa pidin sitten viikon tauon, koska olin hieman väsynyt. Halusin varmistaa, etten aloita kilpailukautta väsyneenä. Mielestäni se on kaikkein tärkeintä. Mutta viiden kuukauden aikana voi kyllä kokeilla jotain uutta, kunhan tekee sen järkevästi.