Seiväshypyn tuore EM-hopeamitalisti Wilma Heltelä ei osaa sanoa, jättäisikö hän arvokilpailut väliin, jos mukana olisi venäläisurheilijoita. Suomessa esitetty boikottikehotus on nostanut urheilijat vaikean kysymyksen eteen: kuinka paljon omasta urasta pitäisi olla valmis luopumaan yhteisen linjan puolesta?

Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimen CASin linjaus Venäjän päästämisestä kansainvälisiin jääkiekkoturnauksiin nousi julkisuuteen.

Valtion liikuntaneuvosto otti asiaan kantaa tiistaina ja kehotti kaikkia suomalaisurheilijoita jättämään väliin tapahtumat, joihin osallistuu myös venäläisiä.

Heltelä ymmärtää tilanteen vakavuuden, mutta muistuttaa, ettei päätös ole yksittäiselle urheilijalle yksinkertainen.

– Jokainen urheilija tietää, että oma ura on lyhyt ja mahdollisuuksia on rajallinen määrä. Millä perusteella niitä mahdollisuuksia jättää käyttämättä, on tosi iso pohdinta, kertoo Heltelä Ilta-Sanomille.

Arvokilpailupaikka voi olla urheilijalle vuosien työn tulos. Kaikille mahdollisuuksia ei tule montaa, eikä poisjäänti koskettaisi vain yhtä kilpailupäivää.

Heltelä ei siksi halua antaa suoraa vastausta siihen, miten hän itse toimisi tilanteessa, jossa venäläisurheilijat osallistuisivat samoihin arvokisoihin.

– Luulen, että se on sellainen asia, jota ei pysty päättämään keskustelematta. Varmasti käytäisiin keskustelua eri tahojen kanssa.

Yksi suomalaisen urheilun toimija on jo tehnyt oman ratkaisunsa.

Suomen jääkiekkoliitto ilmoitti, etteivät Suomen maajoukkueet pelaa Venäjää vastaan. Heltelä pitää linjausta rohkeana ja toivoo sen näyttävän suuntaa myös muille.

– Leijonat näyttää mielestäni tosi rohkeaa esimerkkiä. Päätetään, että ei pelata Venäjää vastaan, ja toivotaan, että muut liittyvät siihen.

Yleisurheilussa tilanne on toistaiseksi toinen kuin niissä lajeissa, joissa venäläisurheilijoiden paluuta on alettu sallia.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto WA on pitänyt kiinni Venäjää ja Valko-Venäjää koskevasta tiukasta linjastaan Venäjän Ukrainassa jatkaman hyökkäyssodan aikana.

Heltelä arvostaa sitä, ettei yleisurheilun kansainvälinen kattojärjestö ole lähtenyt lieventämään kantaansa.

– Olen itse ollut ylpeä, että on yritetty pitää mahdollisimman tiukkaa linjaa näissä asioissa. Muissa liitoissa on alettu pikkuhiljaa päästää Venäjää mukaan kisoihin, mutta meidän liitto on pitänyt jalkaa maassa. Urheilijana on ollut tosi helppoa seistä sen linjan takana.

Yleisurheilun kilpailukielto ei kuitenkaan ole oikeudellisesti loppuun käsitelty asia.

Venäjän yleisurheiluliitto on valittanut Kansainvälisen yleisurheiluliiton määräämästä kilpailukiellosta Casiin. Valituksen käsittelylle ei ole vielä vahvistettu päivämäärää.

Mahdollinen muutos nykytilanteeseen voisi tuoda yleisurheilijoille samanlaisen valinnan, josta Suomessa nyt keskustellaan.

Heltelän mielestä kansainvälisten lajiliittojen selkeät päätökset helpottavat urheilijoiden asemaa. Kun linja on yhteinen ja johdonmukainen, yksittäisen kilpailijan ei tarvitse ratkaista koko kysymystä yksin.

– Ei tässä ehkä ole sellaisia ratkaisuja, joissa ei olisi häviäjiä, mutta toisaalta tässä puhutaan myös isoista yhteisistä asioista. Urheilijan tekemistä kuitenkin helpottaa ihan älyttömästi se, että liitto pitää läpinäkyvää ja tyylikästä linjaa.

Heltelä ei vähättele Venäjän osallistumiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Samalla hän tekee selväksi, kuinka henkilökohtaisia seurauksia boikottipäätöksellä voisi olla.

Siksi hän ei ole valmis lupaamaan etukäteen, että jättäisi arvokilpailut väliin.

– En rehellisesti tiedä, mikä siinä tilanteessa tuntuisi parhaalta ratkaisulta ja semmoiselta, minkä kanssa olisi itsellä hyvä olla. Nämä päätökset eivät ole helppoja yksittäisille urheilijoille tai liitoillekaan.

Aiheet Heltelä Wilma Hyppylajit Seiväshyppy Yleisurheilu