Tuomas Sammelvuo Markkasen piinapenkissä: ”Olemme joukkue, jota vastaan ei ole kiva pelata”

Suomen lentopallomaajoukkue aloittaa EM-leirityksensä elokuun 23. päivänä. Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo julkisti alkuviikolla pelaajaryhmän, josta lopullinen leiriryhmä tullaan valitsemaan.

Lokakuun alussa pelattava EM-lopputurnaus on Suomelle sikäli merkityksellinen, että siellä pelataan paitsi maailman kovimman lentopallomaanosan mestaruusmitaleista, myös luodaan asetelmia ensi vuonna pelattavien Rio de Janeiron olympialaisten karsintoihin.

Kesän Maailmanliiga ei mennyt Suomelta halutulla tavalla. Päävalmentaja luottaa silti Suomen EM-menestykseen, tämä kuuluu myös SuomiUrheilu-sivuston piinapenkissä.

Pysyvätkö Suomen pelaamisen perusperiaatteet yhä samoina?

Pysyvät hyvin pitkälti. Kun katsotaan Maailmanliigan pelejä, niin meidän pitää puolustaa hyvin. Puolustaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olemme pallon alla, vaan niitä myös pitää saada ylös. Olen korostanut aina perussuorituksia ja sitä, että ne asiat, joihin voimme itse vaikuttaa, pitää tehdä entistä tarkemmin. Katsotaan, miten pelaava palettimme muotoutuu. Ei ole suuria perusteita sille, miksi asioita pitäisi muuttaa. Eihän lentopallossa voi muuttaa pelitapaa hirveästi verrattuna moniin muihin lajeihin. Pyrimme viemään yksilöitäkin eteenpäin ja ehkä tuomme joitain uusia harjoituksellisia juttuja mukaan.

Johtuuko pelitapanne myös siitä, että Suomella ei ole samankaltaisia supertähtiä kuin monilla kärkimailla?

Varmaan osaltaan niinkin. Kun katsotaan historiaa taaksepäin, niin harvoin olemme peitonneet maailmanluokan joukkueita hyökkäysprosenteissa. Se, mitä voimme tehdä paremmin, on pelata äärettömän tiivistä yhteispeliä, puolustaa, varmistaa, emmekä saa antaa mitään ilmaista sillä puolella. Jos vertaa meitä Venäjään ja Serbiaan (tulevia EM-kisojen alkulohkovastustajia, toim. huom.), niin meidän on luotava enemmän jatkohyökkäyspaikkoja, jotta saamme enemmän pisteitä.

Meidän ei tarvitse myöskään tappaa palloa heti, vaan voimme pelata järkevästi. Näin toki ajattelevat monet muutkin. Olen jutellut monen valmentajan kanssa. Asiat ovat kiinni siitä, kuka tekee asiat parhaiten. Ehdoton vahvuutemme on myös syöttöpeli ja sen kehittäminen edelleen. Syöttö-vastaanotto on sellainen osa-alue, jossa voimme olla aivan maailman kärkeä.

”Olemme aika kovassa seurassa”

Suomen urakka EM-kisoissa on hurja. Alkulohkossa vastaan asettuvat Venäjä, Serbia ja Slovakia, ja todennäköisten jatkolohkovastusten joukossa ovat Ranska ja Italia. Näistä pitää kaatua kahdesta kolmeen maata, että Suomi pääsisi etenemään kahdeksan parhaan joukkoonkaan.

Ajatellaanko Suomessa liikaa, että meitä vastaan tulee huippumaita, kuin että olisimme itse yksi niistä?

Juuri näin! Kaikessa keskustelussa pitää korostua, että me olemme itse aiheuttaneet ja ansainneet tämän. Meiltä kysytään, että mitä tarvitaan, että voitamme viimeiset pinnat Brasiliaa vastaan. Pitää pelata aika kovaa, että pääsee pelaamaan niitä viimeisiä palloja näitä joukkueita vastaan! Tämähän on mahtavaa, että puhutaan ylipäätään näin. Jos laitat pelaajalistat vierekkäin, ja vertaat, missä vaikkapa Venäjän ja Serbian pelaajat pelaavat, niin ainakin lentopalloa seuraavat ymmärtävät, että olemme aika kohtalaisen kovassa seurassa.

Heidänhän pitää myös voittaa Suomi?

Suomesta puhutaan, että tämä joukkue ei anna koskaan periksi, ja jota vastaan ei ole kivaa pelata. Silloin olemme tehneet jotain oikein. Toki kun lähdemme kansainväliseen turnaukseen, niin ei meitä rankata yhtään mihinkään. Ei meitä ainakaan kärkikuusikkoon noteerata, mutta Suomi on lentopallomaailmassa kartalla ja meistä puhutaan kestoarvokisakävijänä. Meitä ei kuitenkaan rankata mitaliehdokkaiden joukkoon.

Harmittaako se?

Ei. Asiat pitää ansaita. Se on ihan loogista, mutta aina välillä kannattaa muistaa, että olemme aika paljon tehneet ja ansainneetkin. Silti pitää aina muistaa, että huippu-urheilussa ei voi pysähtyä päiväksikään yhtään mihinkään. Siinä mielessä Maailmanliiga oli hyvä kokemus, sillä se laittoi meidät – itsenikin – tosiaan pohtimaan, että mitä teemme jatkossa.

”Luotin, että Olli tulee takaisin”

Sammelvuo sai joukkueeseen takaisin MM-kisoista asti maajoukkuetoiminnasta sivussa olleen Olli Kunnarin. Häntä voi pitää huoletta Suomen tärkeimpänä yksittäisenä pelaajana, kun EM-kisoja kohti mennään.

Sammelvuo on myös nimennyt EM-kandidaattien joukkoon muutamia hyvinkin nuoria ja potentiaalisia pelaajia tulevaisuutta silmällä pitäen.

Olli Kunnarin merkitystä ei voi vähätellä, vai kuinka?

On mahtava fiilis senkin suhteen, kun itselläni oli kova into kysyä pelaajia mukaan, mennä eteenpäin ja pärjätä entistä paremmin. Annoin kaverin olla rauhassa, enkä tuputtanut asioita. Annoin hänen miettiä asioita rauhassa. Luotin jollain tavalla, että Olli tulee takaisin. Hienoa, että hän päätti näin. Hän on koko joukkueelle tärkeä pelaaja, ei vain pelillisesti, vaan myös esimerkin ja johtajuuden puolesta. Kuitenkaan häntäkään ei pidä nostaa asemaan, että hän tekisi yksin asioita.

Mitä mieltä olet sitten siitä, kuinka olet saanut nuoria pelaajia mukaan maajoukkueen piiriin?

Tämä onkin omassa työssä mielenkiintoista: Pitää tehdä tulosta, mutta kokisin epäonnistuneeni, jos porukka ei uusiutuisi ja nuoria ei tulisi. Kun katsotaan MM-kisojen saavutusta (9. sija), niin olen alkanut jälkeenpäin tajuta, miten iso juttu se oli. Meillä on rajallinen määrä pelaajia ja harrastajamäärät moniin muihin verrattuna aika pieniä. Tämä on korostunut.

Meidän pitää silti myös mennä eteenpäin, ja pyrin koko ajan pitämään toisella silmällä huomiota jatkuvuuteen ja uusiutumiseen. Tapahtuu Rion projektissa ja näissä EM-kisoissa mitä tahansa, on elämää senkin jälkeen. Yritän tuoda uusia kasvoja porukkaan sopivassa määrin. Kuortane mahdollistaa paikkana sen, että kun joku meiltä tarvitsee lepoa, niin voimme ottaa kavereita mukaan, koska siellä on nuorisovalmennuskeskuksemme.

Tämän kesän Bakun kuviokin (Euroopan kisat) oli aika iso juttu. Tulokseen pyrkiminen hinnalla millä hyvänsä liian nopeasti, voi olla joskus aika vahingollista. Joskus saattaa tulla muutama tappiokin, mutta itselleni on järkyttävän tärkeää, että meillä kasvaa ukkoja systeemiin sisään. Siksi Portugalin viimeisistä peleistä jäi hyvä fiilis, kun pelasimme tiukassa paikassa parhaat pelit, ja uusia kavereita nousi ratkaisijoiksi.

Miten arvioit maajoukkuepelaajiemme perussuorituksen tason kehittymistä?

Yleensä asiat mitataan huippu-urheilussa tuloksina. Se on niin yksinkertaista. Olemme pärjänneet kohtalaisen hyvin ja siihen voimme olla tyytyväisiä, mutta haluamme aina eteenpäin. Meillä on ollut paljon pelaajia Suomessa, joten he ovat olleet tiiviissä seurannassa ja kontrollissa. Meillä on hyviä valmentajia, jotka ovat vieneet pelaajia eteenpäin.

Nyt olemme jännässä vaiheessa, että mitäs nyt, kun haluamme ottaa vielä yhden askeleen. En osaa edes vastata, mitä pitäisi tehdä. Pitääkö muuttaa jotain totaalisesti? En usko oikein siihenkään. Meidän pitää viilata entistä tarkemmin asioita ja on pelattava paremmin. Jos katsoo yksittäisiä pelaajia, niin esimerkiksi Olli Kunnarista näkee, miten hän on ottanut omasta kehityksestään vastuuta ja mennyt ennen kaikkea fyysisellä puolella eteenpäin. Valmennustiimi on tehnyt Tuomas Sallisen johdolla hienoa työtä fysiikan suhteen. Valmentajana on jännää miettiä sitä, että vaikka harjoitukset, peli ja pelaaminen ovat tärkeitä, ei se ole edes isoin osa tätä työtä!

Panu Markkanen
Twitter @PanuMarkkanen