Nyt se on tutkittu: Nämä urheilulajit suojaavat parhaiten sydäntäsi

© Kuva: Getty Images

Sepelvaltimotauti on todellinen kansansairaus, sitä sairastaa noin 250 000 suomalaista. Liikunnan on todettu kiistatta vähentävän sepelvaltimotaudin syntyä ja etenemistä.

Tutkimusten mukaan kestävyystyyppisellä liikunnalla on sepelvaltimotautia ehkäisevää vaikutusta enemmän kuin voima-nopeustyyppisellä liikunnalla. Liikunnan on todettu ehkäisevän sepelvaltimotautia yhtä lailla naisilla kuin miehilläkin. Liikunnan edulliset terveysvaikutukset tulevat esiin riippumatta siitä, missä iässä liikunnan on aloittanut. Iäkkäänäkin aloitetulla liikunnalla on siis tutkitusti sepelvaltimotautiriskiä vähentävä vaikutus. Tärkeintä on liikunnan pitkäjänteisyys, sillä runsaskaan nuorena harrastettu liikunta ei suojaa sepelvaltimotaudilta, jos liikunta on myöhemmin täysin loppunut. Useimpien tutkimusten mukaan liikunnan myönteiset terveysvaikutukset sepelvaltimotaudin ehkäisyssä lisääntyvät ainakin pääosin lineaarisesti liikuntamäärän noustessa. Liikkumattomilla tai vähän liikkuvilla ihmisillä on useimmissa tutkimuksissa todettu noin kaksinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin verrattuna ainakin lähes päivittäin 30-60 minuuttia hengästymistä aiheuttavaa liikuntaa harrastaviin.

Millä mekanismilla liikunta sitten suojaa sepelvaltimotaudeilta? Etenkin kestävyystyyppisellä liikunnalla on todettu olevan selkeästi positiivinen vaikutus tärkeimpiin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Erityisen selvästi liikunnan vaikutukset näkyvät veren rasva-arvojen muutoksissa. Hdl:n eli hyvän kolesterolin pitoisuus nousee ja ldl:n eli huonon kolesterolin puolestaan laskee. Kestävyystyyppisellä liikunnalla on myös selkeä verenpainetasoa laskeva vaikutus. Liikunta ehkäisee myös aikuistyypin sokeritautia ja toisaalta parantaa sokeritaudin hoitotasapainoa. Liikunnan on todettu myös estävän veren hyytymishäiriöitä. Liikunnalla on tietenkin myös lihavuutta vähentävä vaikutus. Edellä mainittujen tunnettujen riskitekijöiden väheneminen selittää pääosan liikunnan positiivisista vaikutuksista sepelvaltimotautiriskiin. Kuitenkin liikunnalla on todettu olevan myös itsenäistä, tunnetuista riskitekijöistä riippumatonta sepelvaltimotaudilta suojaavaa vaikutusta. Useat tutkimukset osoittavat, että liikunnan runsas harrastaminen kumoaa yhden ns. perinteisen riskitekijän vaikutuksen.

Sepelvaltimotautia sairastavakin hyötyy liikunnasta. Tuolloin kuitenkin on vältettävä voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa ja yksilöllisiä sykerajasuosituksia on noudatettava.

Onko liikuntamuotojen välillä eroja sydänsairauksien ehkäisyn osalta? Suomalainen UKK-instituutin tutkija Pekka Oja ryhmineen raportoi mielenkiintoisista tuloksista loppuvuodesta 2016. Tutkimuksessa selvitettiin yli 80 000 britin liikuntatottumukset ja verrattiin kuuden yleisimmin harrastetun lajin välisiä yhteyksiä kokonaiskuolleisuuteen, ja vielä erikseen sydän- ja verenkiertosairauksista aiheutuvaan kuolleisuuteen keskimäärin vajaan kymmenen vuoden seuranta-ajalta. Vertailtavat lajit olivat pyöräily, uinti, voimistelu-/tanssityyppiset lajit, juoksu, jalkapallo sekä mailapelit (sisältäen tenniksen, squashin ja sulkapallon). Mailapelit osoittautuivat molemmissa tutkituissa kategorioissa parhaaksi valinnaksi!

Kokonaiskuolleisuusriski oli mailapelien harrastajilla 47 % vähäisempi verrattuna porukkaan, joka ei mailapelejä harrastanut. Sydän- ja verenkiertosairauskuolleisuuteen vaikutus oli vielä selvempi, riski oli peräti 59 % pienempi mailapeliryhmässä. Vertailun vuoksi: saman tutkimuksen mukaan yleisten suositusten mukainen mikä tahansa liikunta vähensi sekä kokonaiskuolleisuutta että sydänkuolleisuutta 27 %. Tutkimuksessa ei yllättäen havaittu kokonaiskuolleisuutta vähentävää vaikutusta lainkaan jalkapallon tai juoksun harrastajilla. Sydänkuolleisuutta vähentävää vaikutusta ei niin ikään havaittu jalkapallon, juoksun tai pyöräilyn harrastajilla. Mainittakoon, että tutkimus oli tilastotieteen keinoin pyritty vakioimaan mahdollisimman monen muuttujan osalta (mm. ikä, sukupuoli, bmi, alkoholin käyttö, tupakointi, koulutustaso, stressin kokema), lisäksi jo tutkimuksen alkuvaiheessa sydänsairaat ihmiset oli suljettu pois sydänkuolleisuutta vertailtaessa.

Lähde: Squashliitto