Aikuisista maajoukkueurheilijoista noin puolet käy töissä ja reilu neljäsosa opiskelee urheilun ohella, kun taas nuorista urheilijoista valtaosa (84 %) urheilee ja opiskelee toisella asteella. Urheilijat kokevat urheilun ja muun elämän olevan pääosin tasapainossa ja suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti. Osalla urheilijoista on kuitenkin haasteita, jotka haittaavat tai estävät kansainvälisen tason saavuttamista.

Tulokset perustuvat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHUn kyselyyn, joka suunnattiin yli 50 eri lajin nuorten (16–20 v.) ja aikuisten (yli 20 v.) maajoukkueurheilijoille loka–marraskuussa 2020. Kyselyyn vastasi 782 urheilijaa. Nyt toteutettu kysely on maajoukkueurheilijoita koskevan kattavan tietopohjan rakentamisen ensiaskel. Harjoittelun ja kilpailemisen lisäksi on haluttu selvittää urheilijoiden arkea ja elämää kokonaisuudessaan.

– Selvitettäviä asioita on paljon ja työ niiden parissa jatkuu mutta nyt julkaistut aikuisten ja nuorten raportit antavat perustiedot tuloksista, kertoo erikoistutkija Jarmo Mäkinen.

– Aikuisista urheilijoista kolmasosa panostaa sataprosenttisesti urheilu-uraansa ja vain pieni osa voi elää pelkästään urheilus­ta saatavilla tuloilla. Aikuisten urheilijoiden merkittävin rahapotti tulee muusta työstä saatavasta palkasta, kun taas nuoret nauttivat vanhempiensa taloudellisesta tuesta, Mäkinen jatkaa.

Nuorten maajoukkueisiin kuuluvien urheilijoiden harrastuspolku oli alkanut urheiluseurassa noin 6-vuotiaana, ja he olivat valinneet nykyisen päälajinsa noin 11-vuotiaana. Valtaosa urheilijoista oli harrastanut urheiluseurassa vähintään kolmea lajia ja yli puolet urheilijoista oli päälajinsa valinnan jälkeen jatkanut edelleen myös muiden lajien harrastamista.

Aikuiset maajoukkueurheilijat olivat pääosin tyytyväisiä valmennustiimiinsä ja myös valtaosa nuorista koki päivittäisvalmennuksensa toimintaympäristön hyväksi. Urheilijat olivat sitoutuneita tekemään parhaansa ja vuorovaikutus valmentajan kanssa oli toimivaa. Aikuisista urheilijoista 37 % ja nuorista 16 % koki kuitenkin, että heidän urallaan oli kansainvälisen tason saavuttamista haittaa­via tai estäviä tekijöitä.

– Yleisimpiä kansainvälisen tason saavuttamista haittaavia tai estäviä tekijöitä ovat taloudellisen tuen riittämättömyys ja riittämättömät harjoitteluolosuhteet. Lisäksi esille nousevat nuorten osalta loukkaantumiset tai sairastelu ja aikuisten osalta haasteet asiantuntija- ja tukipalveluissa kertoo erikoistutkija Kaisu Mononen.

Urheilijat kokivat stressiä tai painetta useammin urheilun ulkopuolisiin asioihin kuin urheiluun liittyen. Kaksi kolmesta urheilijasta ei kokenut harjoittelun tuntuvan liian raskaalta ja kolme neljästä koki osaavansa edistää palautumistaan. Nuorilla urheilijoilla (24 %) sairastuminen tai loukkaantuminen haittasi useammin harjoittelua kuin aikuisilla (16 %).

Nuorista urheilu-uran lopettamista oli harkinnut joka neljäs ja aikuisista lähes puolet. Yleisempinä syinä lopettamisajatuksille olivat vakavat loukkaantumiset, motivaatio-ongelmat sekä taloudellisen tuen puute. Erityisesti sisäiset motivaatiotekijät kuten rakkaus urheiluun ja halu kehittyä saivat kuitenkin jatkamaan urheilu-uraa.

Lähde: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus