Painonnostouransa tänä vuonna päättänyt Anni Vuohijoki on työskennellyt jo jonkin aikaa myös lääkärinä. Nainen kirjoittaa ajoittain työssään kohtaamista tilanteista ja myös vaikeista asioista.

Vuohijoki kirjoitti hiljattain Instagramissa pitkän päivityksen aiheesta, joka koskettaa monia.

– Olen nyt viikkoja pauhannut lähisuhdeväkivallasta ja naisten kokemasta väkivallasta sosiaalisessa mediassa. Monet ajattelevat kyseessä olevan päihdepiirien välien selvittelyä, mutta totuus on usein valitettavasti toinen.

– Terveysalan ammattilaisena työn nurjapuoli on ihmisyyden pahuuden kohtaaminen. Siirryin pois nuorisopsykiatriselta aikanaan juuri siksi, että työt tulivat vahvasti kotiin. Se tunne, joka elimistöön jää nuorten sielujen turmelemisesta on aivan käsittämätöntä, aloitti Vuohijoki.

–Iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta uhrin kokemasta häpeästä. Lähes poikkeuksetta uhri syyttää vastaanotolla itseään, humalatilaansa tai hyväuskoisuuttaan. Ilmoitusvelvollisuuden alaisia seksuaalirikoksia ovat raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa sekä törkeä ihmiskauppa. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos henkilö joutuisi ilmiantamaan avo- tai aviopuolisonsa tai näihin rinnastettavan läheisen henkilön, sisaruksensa, vanhempansa tai lapsensa.

– Häpeätaakka on suuri uhrilla ja siksi liian usein rikosilmoitus jää tekemättä. Tekijälle se antaa signaalin siitä, ettei teoilla ole seuraamuksia. Ja onko niillä? Valitettavan usein Suomessa selviää ehdonalaisella. Uhrille rikos jättää vuosien taakan ja pysäyttää elämän. Elämän ilo häviää, oma seksuaalisuus katoaa ja tilalle tulee musta tyhjiö.

Vuohijoki vaatii toimia. Hän teki päivityksessä olevansa vihainen tämän hetken tilanteesta.

– Haluaisin elää Suomessa, jossa naiset voivat olla vapaasti humalassa ilman pelkoa pahimmasta. Näin ei valitettavasti ole. Perusturva on varsinkin pääkaupunkiseudulla vähentynyt ja olen yksi niistä naisista, joka puhuu aina puhelimessa koko taksimatkan. Vain siksi että pääsen turvallisesti kotiin. Tänään olen äärettömän vihainen yhteiskunnalle. Perusterveydenhuollon jonot ovat luokattoman pitkät, privalle eksyy apua pyytäviä, koska terapiatukea ja hoitoapua julkisella ei ole vain tarjota. SoTesta kavennetaan. Kavennamme tällä hetkellä hyvinvoinnista, jolloin tilalle jää vain ongelmat ja pahuus.

– Elämäni raskain työkuukausi alkaa onneksi olla takana. Olen hoitanut aivan liian monta väkivaltarikoksen uhria tässä kuussa. Toivottavasti edes joillekin heistä minusta oli apua.

Viesti tästä.