Voimisteluseuroissa toimivien päätoimisten ammattivalmentajien määrä on tuplaantunut viimeisen 7 vuoden aikana. Vuonna 2007 käynnistetyssä huippuvoimistelun strategiatyössä yhdeksi tavoitteeksi asetettiin silloisen noin 50 ammattivalmentajan lukumäärän nostaminen sataan, ja tavoite on nyt saavutettu.

– Suurin osa päätoimisista valmentajista toimii painopistelajiemme eli rytmisen voimistelun, naisten telinevoimistelun, miesten telinevoimistelun tai joukkuevoimistelun parissa, tarkentaa Suomen Voimisteluliiton valmennuspäällikkö Liisa Ahlqvist-Lehkosuo.

Hyöty päätoimisista valmentajista jakaantuu sekä harrastajien että huippuvoimistelijoiden kesken. Ahlqvist-Lehkosuo kertoo, että sadasta ammattivalmentajasta läheskään kaikki eivät ole tekemisissä ainoastaan huippuvaiheen voimistelijoiden valmennuksen kanssa vaan töitä tehdään myös lapsuus- ja valintavaiheissa olevien lasten ja nuorten kanssa.

– Osassa seuroista kaikilla päätoimisilla on huippuvaiheen valmennusten lisäksi myös tietty määrä lapsuusvaiheen ohjauksia. Joissain tapauksissa tämä voi olla helpompaakin kuin usean tavoitteellisesti harjoittelevan ryhmän ohjaaminen, Ahlqvist-Lehkosuo sanoo.

Ahlqvist-Lehkosuo kertoo, että Voimisteluliitossa on tehty aktiivisesti töitä seurojen kanssa, jotta valmentajien palkkaukseen uskallettaisiin ryhtyä.

– Olemme käyttäneet paljon aikaa seurojen rohkaisemiseen, neuvomiseen ja konkreettisen avun tarjoamiseen. Päätoimisten palkkaamisessa seuroja on askarruttanut esimerkiksi työn sisältö, palkkataso, tuntimäärät ja muut todella konkreettiset asiat.

Osana valmennuksen kehittämistyötä on lähdetty myös aktiivisesti etsimään uusia kykyjä. Innostuneita, potentiaalisia ammattivalmentajia on bongattu Voimisteluliiton lajikoulutuksista, ja heitä on kannustettu etenemään koulutuspolulla ja esimerkiksi hakeutumaan liikunta-alan koulutukseen.

– Vuosien varrella on tapahtunut selvä asennemuutos valmentajan työtä kohtaan. Sekä valmentajat että seurat näkevät mahdollisena sen että voi toimia päätoimisesti voimisteluvalmentajana, Ahlqvist-Lehkosuo kertoo.

Ammattivalmentajien määrän kasvu kertoo siitä että voimisteluseuroissa on jo vahvaa osaamista. Kehitystyö kuitenkin jatkuu hyvästä tilanteesta huolimatta. Suomen Voimisteluliiton Young Professionals –koulutusohjelma kannustaa lajin parissa toimivia nuoria valmentajia kehittymään ammatillisesti.

– Hakukriteerinä oli se, että hakija joko toimii jo päätoimisena valmentajana tai pyrkii sitä kohti. Young Professionals-koulutusohjelmaan saatiinkin todella hyviä hakemuksia, ja myös monesta III-tason koulutuksessa mukana olleista huomasi että heidän tavoitteensa on toimia päätoimisena, kiittelee Ahlqvist-Lehkosuo.

Voimisteluliiton III-tason valmentajakoulutuksen sai tänä syksynä päätökseen 50 nuorta valmentajaa. Korkeimman tason kansallista koulutusta järjestettiin nyt ensimmäisen kerran yhteisesti Voimisteluliiton kaikkien painopistelajien kesken. Seuraavan III-tason koulutuksen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2017.

Voimisteluihmiset ovat ottaneet myös mentoroinnin vahvasti omakseen. Seuroja kannustetaan kehittämään omia ohjaajien mentorointi-/tutortoimintojaan, ja Voimisteluliitossa on luotu seurojen käyttöön valmis tutoroinnin toimintamalli. Mentorointi näkyy voimistelukulttuurissa muutenkin: juuri päättyneessä III-tason koulutuskokonaisuudessa nimettiin jokaiselle osallistujalle oma mentori, ja Voimisteluliiton koulutuksissa käyviä kannustetaan jakamaan oppimaansa tietoa oman seuran sisällä eteenpäin.

Voimisteluliitto järjestää kilpatoimintaa kahdeksassa eri voimistelulajissa: akrobatiavoimistelussa, joukkuevoimistelussa, kilpa-aerobicissa, rytmisessä voimistelussa, miesten ja naisten telinevoimistelussa, TeamGymissä, ja trampoliinivoimistelussa. Kilpailevien urheilijoiden määrä on noussut yli 10% edellisestä lisenssikaudesta.

– Tämä on hieno asia, mutta maltillinen nousu pitäisikin olla tavoitteena koko ajan, vaikka se ei välttämättä joka vuosi toteutuisikaan. Voimistelulajien välillä on nähty pieniä eroja, ja sekin vaihtelee missä lajeissa nousua tulee milloinkin. Tosin telinelajeissa harjoitusolosuhteet eivät enää anna hirveästi periksi kasvulle, Ahlqvist-Lehkosuo toteaa.

Lähde: Suomen Voimisteluliiton tiedotee: