Suomalaisen keihäänheittäjän vahvuus on vankka voitontahto – ”Kun lyödään rautaa tankoon, sitten en olekaan niin vahva”

Jatta-Mari Jääskeläinen, Elina Kinnunen ja Sanne Erkkola eivät kaipaa yksin puurtamista. Tuomas Laaksosen Turussa harjoitteleva keihäänheittäjien ryhmä ammentaa virtaa ja voimaa yhteisistä treeneistä.

– Treeneissä painetaan toisiamme eteenpäin ja siinä samalla saa itse pieniä vinkkejä, miten jotakin kannattaa tehdä muiltakin kuin valmentajalta, Jääskeläinen tuumii heittotreenin päätteeksi Turun Impivaaran jalkapallohallissa.

– Koko ajan on pieni kisailu päällä. Ja kun toiset tsemppaavat, sitä saa otettua itsestään aina sen päivän parhaan irti. Yksin se on välillä sellaista puurtamista, Kinnunen komppaa.

Samoin ryhmäharjoittelun edut näkee Erkkola.

– Se on etuoikeus, että pääsee tällaiseen porukkaan treenaamaan. En näe parempaa paikkaa kehittyä. Jos ollaan vaikka heittämässä kuulaa, se on aina kisa. Kun katsotaan vähän, kuka on viikon lapanen, siinä saa itsestään 110 prosenttia irti, Erkkola sanoo.

Jääskeläinen: Tekniikan kehityksellä tasaisuutta heittoon

Jääskeläinen, 26, heitti kesällä parhaimmillaan 56,60 ja kirkasti Turun Kalevan kisoissa edellisvuoden SM-pronssin hopeaksi.

– Hyvällä motivaatiolla läksin tähän harjoituskauteen, vaikka en ollut tyytyväinen viime kauteen, Jääskeläinen sanoo.

Oman heiton kehityskohteita Jääskeläisen ei tarvitse pitkään miettiä. Heittäjän vahvuuksia ovat hyvä heittokäsi ja vankka voitontahto.

– Teknisen puolen haluaisin saada tasaisemmaksi. Se ei saisi olla niin, että hyvänä päivänä pitkä heitto on 57 metriä ja vähän huonompana päivänä 47 metriä, Jääskeläinen setvii.

Tekniset haasteet kumpuavat paljolti vauhtijuoksusta.

– Tuntuu, että jos jalat ovat yhtään väsyneet tai huonontuntuiset, heittäminen on heti paljon vaikeampaa. Siitä tulee väkisin tekemistä, Jääskeläinen sanoo.

Kyynärpää puhdistettiin, treenit hyvällä mallilla

Edistystä Jääskeläinen hakee myös punttisalista, jossa voimistelutaustainen heittäjä operoi ryhmän voimavalmentajan Tommi Rinteen johdolla.

– Voimaominaisuudet ovat minulle se suurin kehittämisen kohde. Voimisteluliikkeet ovat minulle helppoja, mutta kun lyödään rautaa tankoon, sitten en olekaan niin vahva, Jääskeläinen hymyilee.

Jääskeläiselle tehty heittokäden kyynärpään puhdistusleikkaus verotti syksyn harjoittelua, mutta nyt hän etenee koko lailla aikataulussa kohti kilpailukautta. Vaihtelua harjoitteluun tuovat pikkuhiljaa loppusuoralle kääntyvät fysioterapeutin opinnot.

– Treeneissä kaikki on hyvällä malilla, vaikka puhdistus hidasti syksyä. Panostin leikkauksen jälkeen aika paljon jalkojen voimaan ja siinä vähän yläkropan voima kärsi, mutta olen kirinyt sitä kiinni, Jääskeläinen kertoo.

Jos kevään harjoituskausi sujuu ongelmitta, Jääskeläinen uskoo, että toissa vuonna heitetty ennätys 57,47 siirtyy kesällä historiaan.

– Ennätyksen parantaminen on tavoite ja nimenomaan paremman tekniikan kautta. Jos heitot ovat teknisesti hyviä, sen pitäisi näkyä myös metreissä, Jääskeläinen sanoo.

Miltä 60 metriä kuulostaa?

– Uskon, että pystyn sen heittämään, mutta ihan tuosta vaan se ei tule. Se vaatii onnistumisen teknisesti, mutta on se siellä jossakin.

Lähde: SUL:n tiedote