Näkökulma: Suomi jää ilman mitalia tulevissa yleisurheilun EM-kisoissa - Ja tähän kannattaa totutella jatkossakin!

Suomi ei ole jäänyt yleisurheilun EM-kisoissa ilman mitalia tähän mennessä kuin kerran, Budapestissa 1966. Kerron teille ikävän uutisen: ensi elokuussa Berliinissä niin käy toisen kerran. Lisäksi kannattaa totutella ajatukseen, että niin tulee käymään jatkossakin melko usein. Syyt tähän ovat melko yksinkertaiset. Menestystoiveet ovat jo pitkään levänneet keihään varassa. Viimeksi jostakin muusta lajista on saatu mitaleja Göteborgin EM-kisoissa 2006.

Menestystoiveet ovat jo pitkään levänneet keihään varassa. Viimeksi jostakin muusta lajista on saatu mitaleja Göteborgin EM-kisoissa 2006.

MM-kisoissa mitaleja ei pitkään aikaan ole kukaan muu tuonutkaan kuin Tero Pitkämäki. Nyt juhlat on ainakin toistaiseksi juhlittu ja samalla kun odotellaan eilen Turussa loukkaantuneen Pitkämäen kohtaloa, on aika pohtia minkälaisia suorituksia suomalaisilta voidaan Berliinistä odottaa. Suomen kesän yllätettyä jälleen negatiivisesti ja tarjottua Turkuun pitkän lämpimän jakson jälkeen koleat olosuhteet, ei eilisen kilpailun tuloksista voi vielä kaikkea päätellä, mutta kuten aitajuoksija Oskari Mörö Ylen haastattelussa totesi, kovat pärjäävät missä olosuhteissa tahansa. Tällä hetkellä todennäköisimmältä menestyjältä vaikuttaa viime vuoden ongelmistaan hienosti toipunut aituri Nooralotta Neziri. Eilinen aika 100 metrin aidoissa (13,20) kaikkea muuta kuin pikamatkalle ideaaleissa olosuhteissa ja vastustajan kanssa kesken matkan kolaroidessa lupailee parhaimmillaan jopa kaksi vuotta sitten juostun Suomen ennätyksen (12,81) rikkoutumista tänä kesänä. Mikäli taso kesän mittaan vakiintuu alle 13 sekunnin, voidaan Neziriltä odottaa Berliinissä finaalipaikkaa. Toinen mahdollinen menestyjä saattaa olla nuori keihäänheittäjä Oliver Helander, 21. Jo reilu viikko sitten Vantaalla komean tuloksen 85,46 kiskaisselle nuorukaiselle ei kuitenkaan ole vielä syytä laittaa liikaa paineita. Taso voi uran tässä vaiheessa heitellä rajustikin. Lisäksi edessä ovat vasta uran ensimmäiset aikuisten arvokisat ja lahjakkaana käsipalloilijanakin tunnettu Helander on harjoitellut vasta lyhyen aikaa keihäänheittoa päälajinaan. Mikäli mies pysyy ehjänä, tulee hänestä tulevaisuudessa yleisurheilumaajoukkueen seuraava todellinen tähti. Kolmas mielenkiintoinen nimi saattaa kesän mittaan olla toukokuussa lausunnoillaan kohua herättänyt kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä. Vielä eilen Mäkelä ei kohmeisessa Turussa yltänyt huippusuoritukseen, mutta 13,68 hiukan yli 10 asteen lämpötilassa lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Hän on ilmoittanut tavoitteekseen EM-mitalin, mutta se vaikuttaa melko haastavalta ja vaatisi ainakin roimaa oman ennätyksen (14,24) parantamista. Finaalipaikka vaikuttaa realismilta. Muutaman suomalaisen kärkiyleisurheilijan kauden aloitusta vielä odotellaan, mutta esimerkiksi edellisten, Amsterdamin EM-kisojen ainoan suomalaismitalin tuonut keihäänheittäjä Antti Ruuskanen on melkoinen kysymysmerkki. Viimeksi lähes kaksi vuotta sitten kilpailleen Ruuskasen kauden avauskisan ajankohta on vielä mysteeri, eikä rajussa lajissa kovinkaan moni ole tullut takaisin olkapääleikkauksen jälkeen. Katselin viime lauantaina, kun MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä vieraana olleelta Suomen Urheiluliiton (SUL) tuoreelta toimitusjohtajalta, Harri Aallolta, kysyttiin veikkausta Suomen mitalimäärästä tulevissa EM-kisoissa.

En tiedä kuinka vakavissaan hän oli ennustaessaan kolmea mitalia, sillä vaikka kuinka asiaa pyörittelisi, on vaikea keksiä keitä hän oli mielessään pohtinut.

En tiedä kuinka vakavissaan hän oli ennustaessaan kolmea mitalia, sillä vaikka kuinka asiaa pyörittelisi, on vaikea keksiä keitä hän oli mielessään pohtinut. Vai pohtiko hän kenties alitajunnassaan sittenkin finaalipaikkojen määrää?