Lotta Haralan ura päättyi rajusti – nyt hän avautuu tunteistaan sunnuntailta

Lotta Haralan uran viimeinen kilpailu ei koskaan ehtinyt alkaa. Sunnuntain Ruotsi-ottelussa koettu loukkaantuminen muutti jäähyväiset dramaattiseksi hetkeksi, ja maanantaina 34-vuotias suomalaisaituri palasi tapahtumiin Instagramissa.

Harala oli ajatellut päättävänsä komean uransa juoksemalla viimeisen kerran Helsingin Olympiastadionilla. Sen sijaan hänet kuljetettiin stadionilta pois pyörätuolissa – ja maaliviivan yli viimeinen matka kulki niin ikään pyörätuolissa.

Nyt Haralan julkaisemista kuvista välittyy ennen kaikkea jäähyväisten tunteikkuus. Kuvissa hänen rinnallaan on läheisiä ihmisiä, kuten äiti Ulla Harala, Vilma Itälinna, Emma Tainio ja Maria Huntington.

Harala kertoo, että sunnuntain tapahtumien todellinen merkitys alkoi valjeta vasta seuraavana päivänä.

– Koin dramaattisen lopun uralleni mun elämän ihmisten ympäröimänä. Tänään kaikki alkaa vasta realisoitua… Kiitollisuus, suru, epäusko, kaikki tunteet vaan vyöryy, Harala aloitti kuvatekstin.

Loukkaantuminen tapahtui jo naisten 100 metrin aitojen alkuverryttelyssä. Harala ei päässyt lainkaan lähtöviivalle, vaikka tarkoituksena oli ollut kilpailla uran viimeinen kilpailu juuri Ruotsi-ottelussa.

Sunnuntaina Harala kertoi Olympiastadionilla, että akillesjänne on suurella todennäköisyydellä mennyt poikki.

Vastoinkäymisestä huolimatta Haralan maanantaina julkaisemassa viestissä korostuu pettymyksen rinnalla vahva kiitollisuus. Hän nostaa esiin ihmiset, jotka olivat paikalla kokemassa uran päätöksen hänen kanssaan.

– Silti, vaikka eilinen kaikessa karuudessaan oli mitä surullisin lopetus mun uralle, tunnen olevani äärimmäisen etuoikeutettu. Mun elämän ihmiset oli Helsingin Olympiastadionilla elämässä ja kokemassa kaiken tämänkin mun kanssa yhdessä.

Harala julkaisi useita kuvia sunnuntailta. Ensimmäisessä hän halaa äitiään Ulla Haralaa. Muut kuvat tuovat esiin ihmisiä, jotka olivat mukana hänen ympärillään tämän poikkeuksellisen päätöksen hetkellä.

Myös Ulla Harala reagoi tyttärensä julkaisuun pitkällä ja tunteikkaalla viestillä.

Harala puolestaan päättää oman kirjoituksensa kuvaukseen siitä, mitä vuosien varrelta jää käteen. Uran viimeiseen kilpailuun ei tullut suunniteltua loppuhuipennusta, mutta muistot eivät katoa.

– Sydän täynnä kokemuksia, tunteita, tarinoita ja kiitollisuutta saan sulkea tämän sivun elämässäni.