Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt kattavan tilannekatsauksen suomalaiseen urheiluun. Tokion olympiakisojen menestysodotusten keihäänkärki on muodostumassa muun muassa naisten kamppailulajeista.

Suomi oli väkilukuun suhteutettuna maailman 11:nneksi paras urheilumaa vuonna 2018. Näin ainakin, jos luetaan huippu-urheiluun erikoistuneen verkkosivuston Greatest Sporting Nationin kattavaa seurantaa, joka pitää sisällään olympialajien lisäksi merkittävimmät ei-olympialajit.

– Greatest Sporting Nation tarkastelee urheilua objektiivisesti ja kattavasti. Se on työkalu, jota käytetään luotettavana työkaluna useissa huippu-urheilumaissa, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki toteaa.

– Suomen kannalta ongelmallista ja harmillista on se, että sivusto ei huomioi moottoriurheilua lainkaan katsaukseensa. Kun tiedämme Suomen timanttisen tason moottoriurheilussa, sen voi katsoa laskevan sijoitustamme hieman. Korkea sijoitus kertoo joka tapauksessa urheilukulttuurimme laajuudesta.

Greatest Sporting Nation tilastoi ja pisteyttää erilaisilla kertoimilla eri lajien globaalit arvokilpailut tai niihin rinnastettavat kilpailut (kuten golfin major-turnaukset). Lähtökohta on se, että pisteitä saa lajin kahdeksan parasta urheilijaa tai joukkuetta. Merkittävimmissä joukkuepeleissä pistekertoimet ovat suurimpia.

Kun kaikki maat laitetaan samalle viivalle ja unohdetaan väkiluvut, Suomi keräsi GSN:n taulukossa 30:nneksi eniten pisteitä vuonna 2018.

Joukkuepeleissä menestyksekäs vuosi

Joukkuepelien menestystä arvioidessa oleellista on puhtaan menestyksen lisäksi myös ammattilaispelaajien ja valmentajien määrä ulkomailla. Salibandyliiton menestysstrategiassa yksi iso tekijä on kotimaisen sarjan nostaminen maailman parhaaksi, mutta etenkin muissa isoissa palloilulajeissa pelaajien (ja valmentajien) kasvattaminen maailman kovimpiin sarjoihin on iso taustatekijä maajoukkueen menestyksessä.

Jalkapallon, jääkiekon, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn ykköskategorian ulkomaisiin sarjoihin on kelpuutettu tällä hetkellä peräti 128 suomalaista miestä ja 40 naista. Suomalaisvalmentajiakin on 22. Kokonaislukema kasvaa, kun mennään seuraaville tasoille.

Myös maajoukkuemenestystä tuli roimasti vuonna 2018 – sekä yleisessä sarjassa että merkittävimmissä juniori-ikäluokissa. Salibandyn miesten maailmanmestaruus, naisten jääkiekon olympiapronssi, molempien lentopallomaajoukkueiden selviytyminen kesän 2019 EM-kisoihin sekä miesten jalkapallomaajoukkueen lohkovoitto Uefan Kansojen liigassa olivat vain jäävuoren huippuja.

Tunnuslukuja suomalaisen urheilun tilannekatsauksesta:

Suomen sijoitus Greatest Sporting Nation -vertailussa 2018: 30.
Suomen sijoitus asukaslukuun suhteutettuna GSN-vertailussa 2018: 11.

Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,15
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 5,05

HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa:24+2 (olympialajit + ei-olympialajit)
Suomen saavuttamat mitalit vuonna 2018:124 MM-mitalia, 171 EM-mitalia (olympialajit 1+7, paralympialajit 1+28, ei-olympialajit 122+136)

Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 21.1.2019 (miehet/naiset):

Salibandy: 1./2.
Jääkiekko: 5./3.
Lentopallo: 19./T66.
Koripallo: 21./ei rankingia
Jalkapallo: 58./28.
Käsipallo: Ei rankingia

Lähde: Olympiakomitean tiedote

Aiheet Käsipallo Lentopallo Muut lajit Salibandy