Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi tiistaina tutkimuksensa, jonka mukaan kyselyyn vastanneista lentopalloilijoista peräti 30 prosenttia oli kokenut viimeisen viiden vuoden aikana seksuaalista häirintää. Naisista seksuaalista häirintää oli kokenut 37 ja miehistä 15 prosenttia. Sukupuolista häirintää oli kokenut naisista 26 prosenttia ja miehistä 2 prosenttia.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirintä suomalaisessa urheilussa -tutkimukseen osallistui 9018 urheilijaa, joista lentopalloilijoita 535. Kyselyyn vastanneista lentopalloilijoista 375 oli naisia ja 160 miehiä. Vastaajien ikäjakauma painottui selkeästi nuoriin, enemmistö vastaajista oli 16–20-vuotiaita. Vastausprosentti oli 13, joka on tässä tutkimuksessa keskitasoa.

Häirintään osallistuvat yhtä lailla urheilijat, valmentajat kuin katsojatkin

Tutkimuksen mukaan seksuaaliseen häirintään olivat lentopallossa syyllistyneet käytännössä yhtä usein valmentajat (26 prosenttia kaikista häiritsijöistä), toiset urheilijat (25 prosenttia) ja yleisö, fanit tai someseuraajat (24 prosenttia). Lukemat olivat samassa järjestyksessä myös sukupuoliseen häirintään syyllistyneiden kohdalla. Seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään syyllistyneet olivat pääasiassa miehiä.

Joukkuelajien perinteisessä kulttuurissa ns. pukukoppipuhe voi olla ajoittain varsin epäasiallistakin ja palloilulajien yhteisissä keskusteluissa onkin nostettu esiin sitä, että tältäkin osin toiminta pitäisi tuoda 2020-luvulle. Häiritsevä puhe on yhtä lailla häirintää kuin teotkin. Usein unohtuu, että puhuja ja kuulija katsovat asioita eri näkökulmasta ja mikä toiselle voi olla totuttua, se voi olla toiselle hyvinkin häiritsevää.

Seksuaalisen häirinnän osalta lentopallossa oli eniten koettu nimenomaan yleisempää häiritsevää puhetta (118 vastausta) ja sanallista seksuaalista häirintää (56 vastausta). Sanatonta seksuaalista häirintää oli kokenut 44 urheilijaa. Vastaajista 16 kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää. Vakavampien muotojen osalta yksi henkilö ilmoitti, että hänet oli raiskattu tai yritetty raiskata. Sukupuolisen häirinnän muodoista eniten oli koettu ominaisuuksien vähättelyä tai kyseenalaistamista sukupuolen perusteella (89 vastausta), syrjintää tai sukupuolen perusteella heikompaan asemaan asettamista (23 vastausta) sekä sukupuolen tai sen ilmaisun halventamista (16 vastausta).

Toimiin häirintää vastaan

Lentopalloliitossa tutkimuksen tulokset otetaan vakavasti. Liitto tiedostaa häirintään liittyvät ongelmat urheilussa ja aikoo toimia niiden vähentämiseksi.

– Urheilijalla myös meidän lajeissamme tulee olla täysi rauha urheilla ilman pelkoa siitä, että hän joutuu epäasiallisen toiminnan kohteeksi. Meillä on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään ja Lentopalloliiton tulee tehdä määrätietoisesti töitä sen eteen, että tällaiset ilmiöt saadaan kitketyksi pois, Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho sanoo.

Lentopalloliitto on jo valmistellut toimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta häirinnästä ja keinoista, joilla siihen voidaan puuttua. Erityisen tärkeää on tavoittaa nuoret lentopalloilijat.

Avaintapahtumia tässä työssä ovat esimerkiksi vuosittainen Power Cup -turnaus sekä alueleirit ja muu aluejoukkuetoiminta, joissa tavoitetaan hyvin paljon urheilevia nuoria. Lisäksi nuoria pyritään tavoittamaan heidän seurojensa kautta erilaisten kampanjoiden avulla. Lisäksi aihe tulee olemaan vahvasti esillä niin valmentajakoulutuksessa kuin myös yleisessä seurakehitystyössä.

Lentopalloliitto on jo kolmen vuoden ajan ollut aktiivisesti mukana Väestöliiton ja useiden lajiliittojen yhteisessä Et ole yksin -hankkeessa, josta urheilijat voivat saada apua häirintätapauksissa. Lentopalloliitolla on myös toimintaohje häirintätapausten käsittelyyn.

Urheilu ei ole erillään muusta yhteiskunnasta

Lentopalloa koskevan raportin yhteenvedossa tuotiin muutama merkittävä näkökulma tutkimuksen tulkintaan. Lentopallon vastaajiin painottui paljon nuoria naisia. Tämä on yksi selittäjä sille, minkä vuoksi häirintäkokemukset olivat lajissa kokonaisuudessaan yleisiä. Toisaalta on huomioitava, että vastaajamäärä on lukumäärällisesti suuri (535 urheilijaa), joten vastaukset edustavat merkittävän suurta urheilijajoukkoa.

Nuoret naiset kokevat tunnetusti yleisesti paljon häirintää myös muualla yhteiskunnassa ja siinäkin suhteessa urheilu ja tässä tapauksessa lentopallo ei ole yhteiskunnasta erillään.

– Tutkimus näyttää, että urheilun sisällä on samanlaisia ongelmia kuin meillä yhteiskunnassa on muutoinkin. Tässä urheilu ja meidän tapauksessamme lentopallo voi toimia muutoksen tekijänä ja auttaa osaltaan muuttamaan erityisesti meidän nuorten urheilijoidemme ympäristöä parempaan suuntaan, pohtii toimitusjohtaja Siika-aho.

Lähde: Lentopalloliitto

Aiheet Lentopallo Lentopalloliitto