Sami Jauhojärvi teki hätkähdyttävän huomion sydämensä toiminnasta – näin totuus valkeni lopulta

Entinen hiihtotähti Sami Jauhojärvi on kertonut Tieto-Evryn verkkosivuilla omista kokemuksistaan datan hyödyntämisestä osana huippu-urheilijan arkea.

Loppukesällä 2014 Jauhojärvi oli ihmeissään, kun yösykeseurannat näyttivät surkeita lukemia.

– Oli hätkähdyttävää huomata, että palautuminen uran kovimman tehoharjoittelujakson jälkeen oli vain 1 % omasta maksimipalautumisesta. Jotakin oli vialla. Meni puolitoista kuukautta ennen kuin syy heikkoon palautumiseen selvisi. Oletuksena oli, että kova tehoharjoittelu aiheutti alipalautumistilan. Syy oli kuitenkin toinen. Olin vaihtanut astmalääkettä juuri tehoharjoittelujakson alla, ja kävi ilmi, että se ei sopinut minulle lainkaan. Uusi lääke heikensi unen laatua ja vaikutti siten negatiivisesti myös palautumiseen. Jauhojärvi pohtii.

– Olin seurannut yösykkeitä jo vuodesta 2004 lähtien, jolloin olin mukana Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) sykevälivaihtelua mittaavassa pilottiryhmässä. Kymmenen hiihtovuoden aikana minulle oli ehtinyt kertyä paljon dataa sekä harjoituksista että palautumisesta. Kertyneen datan avulla saimme kiinni myös lääkevaihdoksen aiheuttaman palautumisongelman. Olin myös oppinut tunnistamaan tilanteita, joissa data eroaa omista tuntemuksista. Silloin on löydettävä selitys eroavuuksiin.

Tapaus on Jauhojärven mielestä hyvä esimerkki siitä, että kroppa reagoi usein jo paljon ennen kuin yksilö itse huomaa oireita.

– Esimerkiksi Ramsaun leirillä lokakuussa 2007 sairastuin keuhkokuumeeseen, mutta jo kaksi viikkoa ennen taudin puhkeamista sykemittauksissa ja kropan tuntemuksissa harjoituksien aikana oli havaittavissa joitakin poikkeavuuksia normaaliin. Pöpö oli kropassa jo tuolloin. Huippu-urheilussa myös vauhtisokeus iskee helposti. Kuormitustila voi jäädä huomaamatta, ellei mittaamalla saatua, systemaattisesti seurattua dataa ole saatavilla.